Mänty kasvaa 15–30 metriä korkeaksi. Latvus on leveän kartiomainen. Männyn kellanruskeat ja kartiomaiset kävyt ovat 1–3 kappaleen kimpuissa. Kävyt kypsyvät tavallisesti toisena vuotena kukinnan jälkeen. Neulaset ovat 30–60 mm pitkiä ja pareittaisia.
Rungon tyvi on ruskeanharmaa ja vanhoihin puihin muodostuu paksua kilpikaarnaa, joka suojaa mäntyä muun muassa metsäpaloja vastaan. Rungon yläosa on punertavan ruskea.
Kuivien kankaiden puulaji mänty vaatii paljon valoa. Männyssä on selvät oksakiehkurat, eikä sillä ole välioksia kuten kuusella. Mänty kasvattaa syvälle maahan ulottuvan paalujuuren, jonka ansiosta se kestää hyvin myrskyjä. Viljellyissä taimikoissa hirvi, hyönteiset ja myyrät tekevät vahinkoa, mutta yleisesti ottaen mänty kestää hyvin tuhoja.
Tavallisesti mänty elää 200–300-vuotiaaksi, mutta Lapissa tavataan jopa 800 vuoden ikäisiä aihkimäntyjä. Kelot ovat pystyyn kuivaneita mäntyjä. Niitä käytetään hirsimökkeihin ja kelohonkaesineisiin. Männyn puuaineessa vaalea pintapuu erottuu selvästi tummemmasta sydänpuusta. Paperiteollisuudessa mäntyä käytetään havusellun raaka-aineena. Sahatavarana mänty sopii hyvin rakennuspuuksi ja huonekaluihin. Sitä käytetään yleisenä raaka-aineena myös ikkuna- ja oviteollisuudessa.
Tall, Scots pine, Pinus sylvestris