15–30 metrin korkeuteen kurottava kuusi kasvaa lähes kaikkialla maassamme pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nuoren kuusen kuori on punertava ja sileähkö, vanhemmiten se paksunee ja lohkeilee.
Kuusen kukinto on 8–15 cm pitkä käpy, joka kypsyy kukintavuoden syksyllä ja putoaa sen jälkeen kokonaisena. Neulaset ovat 15–25 mm pitkiä, särmikkäitä ja neulamaisia. Kuusen juuristo on laaja mutta pinnanmyötäinen, ja siksi kuuset usein kaatuvat myrskyissä.
Kuusi kestää hyvin varjostusta, joten se muodostaa tiheitä alikasvustoja. Pintakasvillisuus sen sijaan usein häviää varttuneista kuusikoista voimakkaan varjostuksen ja happaman neulaskarikkeen vuoksi.
Pahanmakuinen kuusi säästyy yleensä myyrä-, jänis- ja hirvituhoilta. Merkittävin tuhonaiheuttaja on kuusen runkoa lahottava kuusenjuurikääpä. Ohuen kuorensa vuoksi kuusi on myös herkkä metsäpaloille.
Kuusen puuaines on vaalean kellertävää, pehmeää ja kevyttä, mikä tekee siitä hyvän rakennusaineen niin sisä- kuin ulkokäyttöön. Vuosilustot ovat selvästi näkyvissä. Paperiteollisuudessa kuusta käytetään selluloosan ja puuhiokkeen raaka-aineena. Siitä tehdään myös vaneria. Kuusi on myös erinomainen materiaali soittimien kaikupohjiin, esimerkiksi viulun kanteen.
Gran, Norwegian spruce, Picea abies