UPMMetsä

Metsätalouden hirvituhoihin on ratkaisu

10/09/2020 06:46:53

Hirvieläintuhot ovat mänty- ja lehtipuutaimikoissa monen metsänomistajan riesa. Takavuosien korkeat hirvieläinkannat pakottivat metsänomistajat istuttamaan kuusta, vaikka mänty olisi ollut oikea valinta monelle kasvupaikalle. Samalla koivun viljely on vähentynyt hirvieläintuhojen pelossa.

Nykytutkimuksen valossa sekametsät kuitenkin parantavat metsän kasvua ja tuottoa sekä monipuolistavat metsälajistoa monin tavoin. Lisäksi sekapuustoisuus parantaa metsän sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä metsän ilmastokestävyyttä, esimerkiksi tuulituhoja on sekametsissä yksipuulajisia metsiköitä vähemmän.

Kuusi ei pelasta tuhoilta isossa kuvassa

Muutaman vuosikymmenen jatkunut liian innokas kuusen istuttaminen on saanut Suomen metsät kuusettumaan. Valtakunnan metsien inventoinneista (VMI) selviää, että männyn ja koivun osuus viljelyalasta on selvästi pienempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Samalla riistakeskuksen tilastojen perusteella hirvikanta on pienentynyt kolmanneksella.

 
 

Kuusen istuttaminen karuille tai karkeille maalajeille voi tuntua metsänomistajasta houkuttelevalta vaihtoehdolta hirvituhoriskin takia. Alkuun kuuset kasvavatkin hyvin, mutta latvuston sulkeutuessa kasvu alkaa hidastua ravinnepuutoksen tai kuivuuden takia. Tämä näkyy pian puiden kasvussa ja taloudellisessa tuotossa. Pahimmillaan liian karuille maille istutettujen kuusten heikentynyt elinvoimaisuus altistaa metsikön hyönteistuhoille.

Hirvieläinkannan pienentymisen tulisi johtaa metsätuhojen vähenemiseen. Hirvituhohavaintojen ja metsänomistajille maksettujen korvausten perusteella näin ei kuitenkaan ole johdonmukaisesti käynyt, koska vähentyneen männynviljelyn takia hirvien talvilaidunalueilla mäntytaimikoiden määrä on pienentynyt. Vaikka hirvikantaa on leikattu, on laidunnuspaine harvoihin mäntytaimikoihin hehtaaria kohden pysynyt liian suurena, koska hirvet pysyvät entistä harvalukuisimmissa mäntytaimikoissa. Riistaviranomaisten entistä parempi työ hirvikannan arvioinnissa ja kannan vaihtelun pienentämisessä mahdollistaa mänty- ja koivumetsiköiden perustamisen laajemmin tulevaisuudessa.

Syyttelyn sijaan ratkaisut ovat omissa käsissämme

Metsän terveyteen ja tuhojen kestävyyteen vaikutetaan erityisesti oikea-aikaisella metsänhoidolla ja uudistamalla metsät kasvupaikalle soveltuvalla puulajilla. Hoidettu taimikko ja ajallaan tehtävät metsänhoitotyöt luovat perustan kestävälle metsälle, ja siihen meillä on osaamista. Oikeankokoinen hirvieläinkanta on edellytys sille, että metsänomistajat uskaltavat istuttaa metsiinsä yhä enemmän mäntyä ja koivua sekapuustoisiksi metsiksi, joita tarvitaan metsien elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Riistaviranomaiset päättävät hirvieläinkannoista ja myöntävät kaatoluvat, mutta myös metsästäjillä ja metsästysseuroilla on suuri vastuu. Kun kaatolupia myönnetään, on ne käytettävä ja noudatettava samalla riistaviranomaisen antamia suosituksia sukupuolijakaumasta hirvieläinten kaatamisessa. 

Suurena maanomistajana UPM vuokraa lähes kaikki metsätilansa paikallisille metsästysseuroille. UPM vetoaa metsästysseurojen haluun toimia yhdessä metsiemme parhaaksi. Hirvieläinkannan oikea arviointi, sen perusteella anottavat kaatoluvat ja kaatolupien täysimääräinen käyttäminen on vakuutus paitsi tulevien vuosien hirvieläinkannan rakenteelle, myös monimuotoisille metsille.

Kaksinkertaistamme lehtipuuston määrän omissa metsissämme

UPM on asettanut keväällä tavoitteen kaksinkertaistaa lehtipuuston määrän omistamissaan metsissä Suomessa. Lehtipuuta tullaan lisäämään muuttamalla taimikonhoitoa ja kasvatushakkuita koskevia ohjeita. Säästettävän lehtipuuston osuutta kasvatetaan sopivilla kasvupaikoilla. Myös männyn viljelyyn oikeilla kasvupaikoilla ja mäntytaimikoiden tehokkaaseen hoitoon kiinnitetään huomiota entistä voimakkaammin.

Sekapuuston lisäämiselle on kaikki perusteet niin puuntuotannon kehittämisen kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Jaamme mielellämme tätä osaamista ja kokemuksia myös metsänomistajien käyttöön.

Pidetään yhdessä huolta tulevaisuuden metsistä!

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden yliönä 9.10.2020.