UPMMetsä

Mitkä ihmeen uhanalaiset?

05/29/2015 12:27:00

Suomen lajisto on yksi maailman parhaiten tunnetuista. Maassamme on arvioitu olevan vähintään 45 000 lajia selkärankaisista hyönteisiin ja limasieniin. Lajien uhanalaisuutta arvioidaan Suomessa jatkuvasti ja kymmenen vuoden välein julkaistaan ”punainen kirja” eli Suomen lajien uhanalaisuus.

Mitkä ihmeen uhanalaiset?

Viimeisin punainen kirja ilmestyi 2010. Riittävät tiedot uhanalaisuuden arviointiin oli lähes 22 000 lajilla. Lopputuloksena Suomessa on 2247 uhanalaista lajia tai alempaa taksonia.

Punaisen kirjan mukaan metsissä on uhanalaisia lajeja eniten verrattuna muihin elinympäristöihin. Ensisilmäyksellä asiasta huolestuu. Onko metsätaloutemme ollut aikanaan niin intensiivistä, että luonnonsuojelulle ei ole ollut tilaa? Hetkellisen harkinnan jälkeen tulos alkaa hahmottua.

36 % uhanalaisista lajeista elää metsissä. Niistä 2/3 elää 5%:lla metsäpinta-alasta, lehdoissa ja harjuilla.

Metsälajeista on erotettu suolajit erilleen. Hyvä, pysymme siis kivennäismailla. Kumisaappaita ei tällä kertaa tarvita. Uhanalaisista lajeista 36 %  elää ensisijaisesti metsissä, näistä lähes puolet  lehdoissa. Siis siinä elinympäristössä, jota on noin 2 % pinta-alastamme. Harjuilla elää puolestaan lähes 15 % metsiemme uhanalaisista lajeista. Harjujen pinta-ala on lehtojen tavoin alhainen.  Toisin sanoen kaksi kolmasosaa metsienmme uhanalaisista lajeista elää alle 5 %:lla metsäpinta-alasta. Tämä tarkoittaa, että kangasmetsissä,  jotka peittävät 75 % pinta-alasta, onkin enää yksi kolmasosa metsien uhanalaisista lajeista.

Muutokset metsissä ovat hitaita. Metsä on uudistuskypsää vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua taimivaiheesta. Lehto- ja harjulajien jälkeen lahopuun määrä on keskeisin uhanalaisuuteen vaikuttava tekijä. Tämä huomattiin 1990 –luvun puolella, jolloin metsänhoitoon otettiin taloudellisten tavoitteiden rinnalle myös ympäristöön liittyviä tavoitteita. Konkreettinen esimerkki tästä oli PEFC sertifiointi, joka toi muun muassa säästöpuiden jättämisen suomalaiseen metsätalouteen. Nykyisin sertifioinnin takia metsiin jätetään vuosittain yli 0,5 miljoonaa kuutiota säästöpuita kehittymään vanhoiksi puiksi ja lahopuuksi.

Metsien lahopuun määrä nousee

Muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Uhanalaisimmat lajit viihtyvät usein pitkälle lahonneissa puissa, joka voi viedä kymmeniäkin vuosia. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Metsien lahopuun määrä nousee valtakunnan metsien inventoinnin mukaan. Ja mikä tärkeintä, tuoreen lahopuun määrä on lisääntynyt 1960 -luvun alkupuolelta alkaen – eli sen lahopuun, jota syntyy nyt koko ajan lisää. Tämän positiivista vaikutuksistakin on jo näyttöä. Vuonna 2010 ilmestyneen punaisen kirjan mukaan kovakuoriaisten uhanalaisuus on vähentynyt, kiitos säästöpuiden!

Näytä lisää