UPMMetsä

Hallituksella on avaimet tavaraliikenteen päästöjen vähentämiseen

12/07/2020 12:28:08

Suomi, monen muun Euroopan maan lailla, on asettamassa navigaattorinsa kohden vähäpäästöistä liikennettä. Keinoja pohditaan niin virallisissa työryhmissä kuin yrityksissä ja ajatushautomoissa.

Askeleita otettiin kesä- ja syyskuussa, kun väylähankkeita tuupattiin eteenpäin yli miljardin euron investointirahoilla. Rahaa saivat muun muassa Pohjois-Karjalan ja Kainuun ratahankkeet, jotka mahdollistavat vähäpäästöisen rautatielogistiikan hyödyntämisen tavaraliikenteessä. Mittavat investoinnit ovat ensisijaisesti koronaelvytystä, mutta niihin patistaa myös väylästölle kertynyt korjausvelka.

Metsäteollisuuden viime vuosien investoinnit ovat mahdollistaneet puun käytön ja jalostuksen lisäämisen. Väylähankkeet ovat tärkeitä kilpailukykyisen puulogistiikan varmistamisessa, sillä lisähakkuumahdollisuuksia on erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa, missä tehdasverkosto on etelää harvemmassa.

Metsäteollisuuden energiatehokkaille kuljetuksille niin tie- kuin raideväylästön kunto on keskeistä, ja toimia vähäpäästöisen tavaraliikenteen edistämiseksi tarvitaan edelleen. Sipilän hallituskaudella tehty lakimuutos mahdollisti pitkien rekkojen saapumisen Suomen teille, ja painavien piti seurata perässä.

Toisin kävi hallituksen vaihduttua. Painavia rekkoja on saanut Suomessa käyttää vain tutkimustarkoituksessa. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että erikoisluvalla on voitu kerätä dataa tutkimukseen ja analysoida painavien rekkojen turvallisuutta, päästöjä, kustannuksia ja monia muita käyttöönottoon liittyviä tekijöitä.

Tutkimustuloksia on jo laajasti, ja johtopäätöksenä voi todeta HCT-rekkojen (High Capacity Transport) olevan turvallisia ja vähäpäästöisiä. Nykykalustoon verrattuna painavat rekat vähentävät päästöjä 5–20 %. HCT-rekat vähentäisivät myös raskaan liikenteen määrää hyötykapasiteetin kasvaessa.

Yli 76-tonnisen kaluston laajempi käyttöönotto on nopeinta erikseen nimetyillä HCT-käytävillä, jolloin siltojen korjaustarve keskittyy oleellisimmille reiteille. Näin voitaisiin siirtyä yksikkökohtaisesta väyläkohtaiseen luvitukseen, joka lisäisi kuljetustehokkuutta nykytilanteeseen verrattuna.

HCT:n käyttöönotto edellyttää Liikenne 12 -työryhmältä linjausta painavien rekkojen tulemiseksi Suomen teille sekä poliittista hyväksyntää. Tämän valtakunnallinen, 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on erittäin tärkeä teollisuuden logistisen tehokkuuden noston kannalta. Se vähentää tienliikenteen päästöjä ja parantaa suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.

Ei Suomessa eikä muualla ole yksittäistä tekijää, jolla liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan käännettäessä Suomi hiilineutraaliksi 2030-luvulla. Raskaan liikenteen osuus Suomen tieliikenteen 11 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin päästöistä on kolmannes. Rekkojen koon kasvattaminen sekä panostukset maantie- ja rautatieinfran kehittämiseen ovat keskeisiä keinoja matkalla vähäpäästöiseen tavaraliikenteeseen.

Nyt pitää osata laittaa vilkku päälle ja kääntyä oikeaan suuntaan.

 

Kirjoitus on julkaistu Tekniikka&Talous-lehdessä 30.11.2020.