Käymämme keskustelu sai minut pohtimaan metsäsijoittamista. Me suomalaiset tunnemme metsän, mutta näemmekö metsän puilta? Metsää kyllä hakataan, omistetaan, hoidetaan ja peritään mutta harvemmin metsästä puhutaan kansallisen kulttuurimme ilmentymänä, eettisenä ja ekologisena sijoitusvaihtoehtona tai vaivattomana, varmana sekä inflaatiosuojattuna pitkäaikaissijoituksena.
Metsämme huojuvat vakaalla kalliolla
Metsä sijoituskohteena ja varallisuuseränä on eräässä suhteessa täysin ylivertainen. Muut sijoitusmuodot ovat perusteiltaan sidoksissa maailmantalouteen ja sen vaihteluihin. Metsässä kaiken lähtökohta on maaperä ja auringonvalo, jotka saavat aikaan kasvun täysin riippumatta maailmantalouden heilahteluista. Metsä kasvaa silloinkin kun sijoituspankkiirit kaatuvat, kansantaloudet velkaantuvat, Kreikkaa avustetaan ja hallitus pui budjettiriihtä.
Metsä kasvaa joka vuosi. Suomessa kasvukausi on lyhyt, mutta intensiivinen. Metsämme eivät kasvussa pysty kilpaileman eteläisen pallonpuoliskon eukalyptusplantaasien tai edes Skotlannin sitkankuusikoiden kanssa. Sen sijaan pärjäämme hyvin puun ja kuidun laadussa, metsätalouden intensiivisyydessä sekä metsäasioiden ja metsäluonnon kaikinpuolisessa osaamisessa.
Metsäsijoittajan näkökulmasta Suomi on metsäasioiden suurvalta, jossa metsän omistaminen ja metsien hyödyntäminen on turvallista. Yhteiskuntamme on vakaa, metsänomistaminen on hyväksyttyä, meillä on vahva puuta käyttävä teollisuus ja vankka metsäklusterin ammattitaito.
Kiinteistötietojärjestelmämme on avoin ja omistajarekisteri ajantasainen. Meillä ostaja voi olla varma siitä, että myyjällä on oikeus myydä kiinteistö ja myös kiinteistöä koskevat rasitteet ja kiinnitykset voidaan selvittää helposti ja kustannustehokkaasti. Vastaavaan laatuun päästään vain parissakymmenessä maassa. Kiinteistökaupoissa vallitseva myyjän tiedonantovelvollisuus on myös tae turvallisesta kaupankäynnistä.
Hyviin tuloksiin luonnon ja ammattilaisten yhteistyöllä
Biologinen kasvu tulee luonnostaan, mutta järkevillä metsätalouden toimilla metsäsijoittaja pystyy ohjailemaan ja säätelemään metsänsä kasvua merkittävästi. Metsän tuotto koostuu sekä arvonnoususta että kassavirrasta. Yleisesti sanotaan, että metsäsijoittaja saa sijoitukselleen vakaan 3-4%:n tuoton, jota voidaan hyvällä ja tehokkaalla metsätalouden harjoittamisella merkittävästi kohottaa.
Arvonnousu muodostuu biologisen kasvun ja oikea-aikaisten toimenpiteiden yhdistelmästä, joilla kasvu kanavoidaan kasvatettaviin puuyksilöihin. Arvonnousua on ensivaiheessa se, että taimikosta saadaan kustannustehokkaasti ainespuuta tuottava täystiheä nuori kasvatusmetsä. Suurin arvokasvu tapahtuu siinä vaiheessa, kun kuitupuusta ruvetaan saamaan tukkipuuta.
Kassavirtaa metsäsijoittajalle syntyy ensisijaisesti puun myynnistä. Muita kassavirran lähteitä voivat olla vuokratuotot ja erilaiset korvaukset esim. vapaaehtoisesta suojelusta. Ainoastaan tasainen puukauppa tuo metsänomistajalle tasaisen kassavirran. Tällöin myös metsän kehityksen kannalta tärkeät harvennushakkuut tehdään ajallaan ja varmistetaan tuleva arvokasvu. Raakapuun hinnanvaihtelu Suomessa on vähäistä verrattuna muiden raaka-aineiden hinnanvaihteluihin maailmanmarkkinoilla. Meidän puumarkkinamme ei ole Baltian tapainen spot -markkina, vaan tasainen ja vakaa vahvan kotimaisen puunjalostusteollisuuden ansiosta.
Oikeilla ja kunkin metsikkökuvion kasvatusketjussa oikea-aikaisilla toimenpiteillä metsäsijoittaja voi merkittävästi lisätä sijoituksensa tuottoa. Metsäsijoittajan ei todellakaan tarvitse olla metsänhoidon ammattilainen. UPM Metsän palveluvalikoimasta löytyy kaikki metsän omistamiseen, käyttöön ja hallinnointiin liittyvät palvelut, ammattitaitoisesti ja vuosikymmenten kokemuksella.
Kiinteistö se on metsäkiinteistökin, tosin hieman erilainen
Metsäsijoittamista verrataan meillä yleensä muuhun kiinteistösijoittamiseen.
Selkein yhteinen piirre metsä- ja muussa kiinteistösijoittamisessa löytyy maan arvonnoususta, jota saattaa tapahtua samalla tavalla niin rakennetuissa kiinteistöissä kuin metsäkiinteistöissä. Tämä tapahtuu kaavoituksen ja maankäyttömuodon muutosten kautta ja on etukäteen vaikeasti ennakoitavissa. Usein maankäyttömuodon muutokset liittyvät yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja ne etenevät pitkien prosessien kautta.
Maassamme on toimiva kiinteistö- ja myös metsäkiinteistömarkkina. UPM Bonvesta tuo näille markkinoille Suomen laajimman ja laadukkaimman metsätilavalikoiman. Metsätilojen ostohalukkuutta on jatkuvasti enemmän kuin tarjontaa. Tämä takaa sen, että sijoituksesta saa markkinahinnan, mikäli luopuminen tulee ajankohtaiseksi.
Yhteisistä piirteistä huolimatta olennainen ero kiinteistömarkkinoihin verrattuna löytyy jälleen metsän kasvusta. Rakennetuilla kiinteistöillä on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa väistämättä edessään mittavat korjausinvestoinnit. Metsässä puolestaan jokainen vuosi tuo kasvua ja vuosikymmenet tuovat arvokasvua.
Olemme vahvasti metsässä ja metsä on meissä
Suomalaismetsä on eettinen ja ekologinen sijoitus. Elämme ajassa, jossa näillä arvoilla on yhä suurempi merkitys. Arvoista keskustellaan ja ne vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoprosesseihin enenevässä määrin. Suomalainen metsä on tässä arvopohjaisessa sijoitusanalyysissä vahvoilla. Metsä on uusiutuva luonnonvara ja puu jopa useaan kertaan kierrätettävä materiaali. Metsämme sitovat hiilidioksidipäästöjä ja huolehtivat ilmakehän hyvinvoinnista sekä luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa metsätalouden harjoittaminen ei vähennä metsäpinta-alaa eikä ruoantuotantoon soveltuvan maan alaa. Nämä kysymykset ovat kansainvälisen metsäkeskustelun ja myös metsäpolitiikan keskeisiä teemoja.
Suomalainen metsä merkitsee meille toki paljon muutakin kuin puuta. Se on paikka, minne mennään lepäämään, latautumaan ja rentoutumaan. Metsä ei meidän kulttuurissamme ole kauhujen tyyssija tai pelottava, villi ja tuntematon elementti. Kaupunkilaistuneessa yhteiskunnassa elävät suomalaiset osaavat ja haluavat yhä liikkua metsässä. Omalta mökiltä avautuva metsäinen järvimaisema on meille tärkeä. Se on maisema, josta löytyy oma rauha. Metsä tarjoaa puitteet myös laajalle ja monipuoliselle metsästysharrastukselle. Eräs hieno metsään liittyvä erityispiirre on jokamiehenoikeus, joka antaa kaikille mahdollisuuden marjastukseen, sienestykseen ja retkeilyyn. Metsänomistaja saa lisäksi vaikkapa joulukuusen, saunavastan ja riistaruokaa, ne kaikki tulevat metsästä.
”Sukuni on omistanut metsää yli yhdeksänsadan vuoden ajan. Kuuden- tai kahdeksankymmenen vuoden kiertoaika ja kahdenkymmenen vuoden sijoitushorisontti ei ole liikaa. Meille metsä on pitkäaikaissijoitus”, kuuluu vastaus alussa esittämääni kysymyksen.
Vaivaton, turvallinen, eettinen. Huomaan, että tarvittiin ulkopuolinen avaamaan minun silmäni ja näkemään suomalainen metsä.