Toimihenkilömme mittaavat laatua ja sopimusyrittäjämme tekevät työn jäljen omavalvontaa. Myös asiakkailta ja sidosryhmiltä saatava palaute on tärkeä osa toimintamme kehittämistä. Sertifioitujen järjestelmien kohdalla laadunarviointia tekevät sertifiointiyritysten ammattilaiset eli auditoijat.
Sisäisten ja sääntömääräisten arviointimenettelyjen lisäksi ostamme metsän- ja luonnonhoidon arviointipalvelua. Näistä monista lähteistä peräisin oleva tieto muodostaa meille käsityksen toimintamme tasosta ja antaa mahdollisuuden laadun jatkuvalle parantamiselle.
FSC®-sertifioitujen kohteiden laadunarviointia vuodesta 2013
FSC®-sertifioinnin käyttöönotto yhtiön metsissä vuonna 2011 ja yksityismetsien FSC-ryhmäsertifiointi (FSC C 109750) vuonna 2012 asetti organisaatiomme uudenlaisten laatuhaasteiden eteen. Perustehtäviämme se ei toki muuttanut: ostamme ja korjaamme puuta sekä tuotamme metsäpalveluita.
FSC-sertifioinnin myötä toimenpiteisiin kohdistui kuitenkin aiemmista käytännöistä jonkin verran poikkeavat laatuvaatimukset sekä uudenlaisia tarpeita näiden asioiden seuraamiseksi. Tämä edellytti laajamittaista ohjeistojen päivitystä sekä henkilöstön kouluttamista. Samalla kehitimme laadunarviointia ja sen kriteerejä FSC-laadun todentamiseen soveltuviksi. Viime vuosien aikana olemme mittaroineet muutoksen läpimenoa myös Tapio Silva Oy:ltä tilaamillamme metsän- ja luonnonhoidon laadunarvioinneilla, joissa FSC on ollut keskeinen teema.
FSC-pinta-ala on kasvanut ja toiminnan laatu pysynyt hyvänä
Syksyllä 2016 Tapion asiantuntijat tarkastivat yhteensä 100 uudistusalaa, joissa me olimme toteuttaneet hakkuun ja maanmuokkauksen. Kohteita oli sekä yhtiön että UPM:n FSC-ryhmäsertifikaattiin liittyneiden asiakkaiden metsissä. Kohteilla selvitettiin FSC- ja PEFC™-metsänhoitostandardien vaatimusten sekä UPM:n ympäristöohjeiden toteutumista ja maanmuokkauksen laatua. Arvioijat tekivät sekä koealaverkostoon perustuvia mittauksia että silmämääräistä arviointia.
Tämän arvioinnin tulokset kertovat, että FSC-järjestelmän käyttöönoton jälkeen tekemämme panostukset toimintamme kehittämiseksi näkyvät laadun yleisenä parantumisena sekä UPM:n että yksityismetsänomistajien FSC-metsissä. Vakavia puutteita ei vuoden 2016 arvioinneissa havaittu. Kehitettäviä osa-alueita toki löytyy edelleen, mutta olemme tuloksiin ja varsinkin niiden osoittamaan kehityssuuntaan tyytyväisiä.
Tapion viiden viime vuoden laadunseurannan tuloksista tehdystä aikasarjasta näkyy selvästi, että toimintamme yleinen taso on kehittynyt vuosien mittaan. Samaan aikaan yhtiömme hallinnoima FSC-pinta-ala on kasvanut kovalla tahdilla.
Yhtiön metsistähän on tällä hetkellä sertifioitu 470 00 hehtaaria ja UPM:n yksityismetsänomistajien FSC-ryhmä on kasvanut 230 000 hehtaariin vuodesta 2012 alkaen. Tämän kehityksen ohessa olemme onnistuneet ylläpitämään ja parantamaan toiminnan laatua. Näiden lukujen valossa pidämme laadunseurannan tulosta osoituksena onnistumisesta, sillä metsäpalvelujen kaltaisessa monivaiheisessa palveluketjussa tuotannon yhtäaikainen kasvattaminen, uusien palvelujen lanseeraaminen ja niiden laadun varmistaminen on usein haasteellista.
Laadunarviointi varmistaa metsäsertifikaatin lupauksen vastuullisesta toiminnasta
Laadunarviointi pitää aina tehdä selkeästi määriteltyjä kriteeristöjä tai standardeja vasten. Arvioinnin on oltava luotettavaa ja havaittuihin puutteisiin on puututtava. Erityisesti tämä koskee metsäsertifiointia, joka on jatkojalostajille ja kuluttajille merkki tavasta hoitaa ja käyttää metsiä vastuullisesti. Tämän merkin luotettavuus ei saa missään tapauksessa vaarantua.
Laadunarviointia, tekee sitä ulkoinen auditoija tai oma henkilöstö, ei pidä kuitenkaan nähdä ainoastaan jonakin pistemääränä arviointiasteikolla tai mustavalkoisena osoituksena hyvästä tai huonosta toiminnasta. Yhtä tärkeää on nähdä tuloksen taakse ja löytää syyt onnistumisille sekä epäonnistumisille.
Metsäsertifiointistandardit luovat tavoitetilan, joka pitää täyttää riittävässä määrin, jotta toimijalla on oikeutus käyttää sertifikaattia. Yhtä lailla nämä standardit ja niiden perusteella tehtävä arviointi pitää nähdä kehittämisen työkaluna. Havaituista puutteistahan kirjataan arvioinnissa poikkeama. Poikkeamalle määritellään korjaava toimenpide. Sen tehokkuus arvioidaan seuraavassa auditoinnissa ja lopputuloksena on parantunut toiminnan laatu.
Yksittäiset poikkeamat itsessään eivät siten kerro vastuuttomasta toiminnasta, vaan sellaisista toiminnan kehityskohteista, joihin vastuullinen toimija kiinnittää huomiota toteuttamalla laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Arvioinnit ovat tässä hyviä ja välttämättömiä välineitä, mutta varsinainen hyöty saavutetaan vasta, kun tulokset analysoidaan huolellisesti ja ryhdytään tältä pohjalta toimiin. Siitä hyötyvät oman ja yrittäjiemme henkilöstön lisäksi myös metsänomistaja-asiakkaamme ja yhtiön eri tuotteita jalostavat yritykset sekä me kuluttajat. Eikä unohtaa sovi myöskään hyötyjä metsäympäristölle eikä kansantaloudellisia näkökulmia ja koko Suomen brändiä laadukkaan työn kotimaana!