Juuri taakse jäänyt joulun aika oli poikkeuksellinen, kun kaikki vapaat sattuivat tällä kertaa osumaan arkipäiville. Vuoden vaihde tarjosikin hyvän mahdollisuus hengähtää ja viettää vapaata normaaleista työrutiineista. Itselleni tämä tarkoitti tilaisuutta tarkastella ”metsää puilta”.
Vuoden vaihde oli tänä vuonna poikkeuksellinen myös säiden puolesta. Lämpöennätykset paukkuivat ja vähätkin lumet sulivat eteläisestä Suomesta. Ihan heti ei tule mieleen koska edellisen kerran tein taimikon perkaustöitä tammikuun alussa. Nyt siihen oli ihanteelliset olosuhteet. Kaikki rehevän kasvupaikan kuusentaimetkin löytyivät helposti vatukon ja heinikon seasta – kesällä siitä ei ollut toivoakaan.
Operaatio ”kinkun sulatukseen” kuuluivat myös kävelylenkit metsässä. Väistämättä ajatukset maastossa kääntyivät uuden metsälain sallimiin käsittelyvaihtoehtoihin. Monen metsikön kohdalla mietin, miten pitäisi toimia, jos tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen metsä. Vai onko se tällä kuviolla edes vaihtoehto? Pohdin samalla mikä olisi paras käsittelytapa metsänhoidon, luonnonhoidon ja talouden näkökulmasta. Usein mielessäni syntynyt lopputulos oli yhtenevä näiden tavoitteiden osalta. Ainakaan niiden välille ei syntynyt suurta ristiriitaa. Esimerkiksi järven rantametsikön uudistushakkuun ulottaminen aivan rantavyöhykkeelle asti ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa – maisemaa ja vesistön laatua unohtamatta.
Mikä sitten uuden metsälain seurauksena oikeasti muuttuu vai muuttuuko mikään? Metsänkäsittelyn näkökulmasta merkittävimmät muutokset ovat uudistamiskriteerien poistuminen sekä eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen salliminen tasavertaisena perinteisen jaksollisen metsänkasvatuksen kanssa. Ennustan, että ainakaan alussa suurta ryntäystä uusien hakkuutapojen laajaan käyttöön ei ole näköpiirissä. Biologiaa ja puiden kasvurytmiä kun ei millään lainsäädännöllä pysty rukkaamaan. Ei myöskään talouden perussääntöjä. Parhaassa arvokasvussa olevan nuoren metsän uudistaminen ei edelleenkään ole järkevää. Akuuttiin rahantarpeeseen kannattaa mieluummin ottaa pankkilainaa ja maksaa se sitten pois, kun tukkisato on kypsä. Edellyttäen tietenkin, että laina myönnetään.
Eri-ikäisrakenteista metsänkäsittelyä metsänomistajan kannattaa tarkastella tilatasolla. Ainakin jos harkitsee kokonaan siirtyvänsä uusiin käsittelymenetelmiin. Normaalilla kasvupaikka- ja kehitysluokkajakaumalla eteläisessä Suomessa perinteinen metsänkäsittely kannattaa paremmin. Vuotuinen nettokassavirta on metsikkökuvioihin perustuvassa metsätaloudessa korkeampi. Autoa ei osteta prosenteilla – euroilla kylläkin. Hakkuukypsää metsää ei talousmielessä yleensä kannata hakata eri-ikäismenetelmällä. Avohakkuusta saa niin paljon enemmän tuloja, että kaikki tulevat viljelykustannukset ja taimikonhoitotyöt tulevat katettua. Käteen jää vielä toinen samansuuruinen lisäpotti muuhun käyttöön. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos metsänkäsittelyyn liittyy rajoitteita, kuten kaavamääräyksiä, maisemallisia tai muita maankäytön rajoituksia.
Eri-ikäishakkuut tuovat myös mahdollisuuksia täydentää perinteisiä käsittelymalleja. Kaikkein heikkotuottoisimmilla metsämailla uudet hakkuumallit ovat jo talousmielessäkin varteenotettava vaihtoehto. Erityisesti rämeiden ja tiettyjen korpien kasvatus eri-rakenteisena kannattaa selvittää. Nehän luonnossakin esiintyvät erirakenteisina. Uudet kasvatusmenetelmät monipuolistavat metsänkäsittelyä ja antavat mahdollisuuden soveltaa kullekin kohteelle parhaiten soveltuvaa menetelmää. Tätä periaatetta noudatamme myös UPM:n omistamissa metsissä. Pääsääntöisesti hoidamme metsiämme perinteisillä menetelmillä, mutta hyödynnämme uuden metsälain antamia mahdollisuuksia siellä, missä ne tuovat lisäarvoa nykyiseen.
Kerroin tuossa aluksi puuhistani joululomalla – liikuntaa ja hyötyliikuntaa metsässä. Alun perin suunnitelmissani oli ihan toisenlaiset harrastukset. Siihen kuului muun muassa jäätien valmistelu saareen, jossa viime kesän ja syksyn myrskyjen jäljiltä kaatuneet puut odottavat korjaajaa. Toisin kuitenkin kävi. Jäät lähtivät tapaninpäivänä ja vesisade jatkui vielä loppiaisen jälkeenkin. Pitkästä aikaa sääennusteessa luvataan nyt lunta ja pakkasia koko Suomeen. Talvi näyttää viimeinkin tulevan myös etelään. Puuhuollon ja metsän hyvinvoinnin kannalta talvi toivottavasti jatkuu toisesta päästään pitempään, kun alku pahasti viivästyi.