Viime kesänä hakattiin pystykaupalla jo kasvultaan hidastunut kuusikkoni. Se olikin helppoa tilintekoa, kun puukaupparahat alv:n kanssa ilmestyivät hakkuun jälkeen tilille eikä itse tarvinnut tehdä mitään. Tosin kävin kuitenkin paikanpäällä katsomassa puun kaatoa. Hienosti sujui, eipä tarvinnut kuljettajaa mennä neuvomaan!
Yhtä helppoa ei ollut viime talvena tekemäni hankintahakkuun kanssa, kun lunta oli lopputalvesta jo hyvästi polven yläpuolelle. Siitä huolimatta harrastuksena hankintahakkuu on mielestäni yksi parhaista. Teen joka vuosi pienen ensiharvennuksen metsääni. Siinä pysyy mukava tuntuma käytännön töihin.
Vaikka olenkin innokas tarttumaan moottori- ja raivaussahaan, teetin kuitenkin ammattilaisella muutaman hehtaarin taimikonhoidon, koska aikani ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen siihen, mitä metsäni tarvitsee. Hyvältä se tuntui katsoa hoidettua taimikkoani, vaikka työ olikin toisen tekemää. Eipä tarvitse enää murehtia koivun piiskaamista kuusen latvoista.
Olen ajatellut ostaa traktorin ja alkaa itse ajamaan hankintapuut metsästä. Se olisi mukavaa työtä se, eikä tarvitsisi hikihatussa tehdä ajomiehen aikataulujen mukaan pinoja valmiiksi, vaan voisi sitten itse ajella puut pois. Mutta toisaalta, jos sitten tuleekin konerikko ja iso korjauslasku…
Olen muuten joskus tuumaillut, että voisinko varautua jotenkin tuleviin metsätalouden kustannuksiin, kuten esimerkiksi aukoksi hakatun kuusikon uudistuskustannuksiin? Yhdessä asiassa olinkin kaukaa viisas, nimittäin vakuutin metsäni. Viime kesänä ukkosmyrsky osui tietenkin juuri omalle palstalleni ja kaatoi puita. Vakuutuskorvauskuitti olikin viimeinen tosite, joka metsä-kansiooni mahtui, joten ostettava se on taas, uusi mappi.
Harrastan hirvenmetsästystä, koska tyttäreni ovat tottuneet luomulihaan, eivätkä muuta suostu syömään. Samalla tulee hirvikantaakin vähennettyä, vaikka omaan mäntytaimikkooni jouduinkin hakemaan hirvivahinkokorvauksia. Ei ne korvaukset silti mielipahaa poista pilalle menneestä metsän alusta.
Loppusyksystä muuten palstallani tehtiin kunnostusojitus. Kävin tarkastamassa paikanpäällä työn jäljen ja totesin sen tehdyksi hyvällä ammattitaidolla. Oli ollut kunnon konekuski, mutta oli mukana myös omaa ansiotani, kun poistin ojien varrelta riittävän leveälti puita. Seuraavan ojituksen voinkin jo jättää tekemättä, kun puusto haihduttaa järeytyessään riittävästi vettä ja pitää pohjaveden tason riittävän matalalla.
Onneksi palstalleni pääsee ajamaan viime kesänä perusparannetun metsäautotien myötä perille asti, jolloin tarkastusmatkat ovat helppo ja nopea toteuttaa. Itse muuten pidän perinteistä ruutuvihkoa autossa, johon kynällä metsäiset matkani merkitsen. Samaiseen vihkoon merkitsin myös matkani, jonka tein kuuntelemaan metsäammattilaisen pitämää luentoa metsäverotuksesta. Itseä kiinnosti etenkin metsän oston myötä muodostuva metsävähennys.
