UPMMetsä

Nopeasti lisää hiilinieluja! – Ymmärrämmekö, mitä jo tehdään?

12/18/2019 08:08:17

Suomalainen metsäkeskustelu julkisuudessa tiivistyy tällä hetkellä paljon siihen, että kaikilla on huoli hiilinieluistamme. Suomalaiset metsänomistajat ja metsätalous pitävät kuitenkin jatkuvasti huolta hiilinieluista panostamalla metsien kasvuun tehokkaalla metsän uudistamisella ja hyvällä metsänhoidolla. Kehitettävääkin toki on.

Nopeasti lisää hiilinieluja! – Ymmärrämmekö, mitä jo tehdään?

Ilmaston kannalta keskeisintä metsien kestävässä käytössä on huolehtia uuden metsän kasvusta. Metsän uudistamisessa on tärkeää, että uusi metsä alkaa kasvaa nopeasti, jolloin lähtökohtana hyvälle kasvulle on oikea ja laadukas, jalostettu metsänviljelymateriaali. Valtaosa metsiemme vuotuisesta uudistusalasta, noin 100 000 hehtaaria, viljellään joko istuttamalla tai kylvämällä, ja viljelymateriaalin valinnalla uuden metsän kasvuun ja puuntuottoon voidaan vaikuttaa helposti ja pitkäkestoisesti.

Jalostetun metsän kasvu moninkertainen

Jalostettujen siementen ja taimien hyvä kestävyys, laatu ja tuotos antavat metsän kiertoajan kuluessa lisäarvoa niin metsänomistajalle kuin koko yhteiskunnalle. Nykyisin valtaosa metsänviljelyyn tuotetuista taimista kasvatetaan maassamme jalostetuista siemenistä.

Metsänjalostuksella on maassamme saatu hyötyä puun terveyteen, laatuun ja kasvunopeuteen. Esimerkiksi kuusella ja männyllä jalostetun puun kasvu on noin viidenneksen suurempi kuin metsän luontainen kasvu. Jalostetulla koivulla puolestaan kasvu on yli 40 % suurempi kuin metsän luontaisen koivun kasvu.

UPM on aktiivisesti mukana kehittämässä metsänjalostusta yhdessä eri tutkimuslaitosten kanssa, ja yhtiöllä on omia siemenviljelyksiä, joissa käytetään vain suomalaisia, luontaisia puulajeja. UPM käyttää ylipäätään uudistamisessa vain Suomessa luontaisesti jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja. Taimitarhallamme Joroisissa kasvatetaan vuosittain yli 20 miljoonaa taimea sekä yhtiön omiin että asiakkaiden metsiin.

Hoitotoimenpiteet ajallaan

Jalostettu metsänviljelymateriaali ei kuitenkaan yksin takaa metsän nopeaa kasvua, vaan metsä vaatii oikeaa hoitoa eri kasvuvaiheissaan. Kun eri hoitotoimenpiteet kuten taimikonhoito, harvennukset ja lannoitus tehdään ajallaan, varmistetaan metsän paras mahdollinen kasvu ja hiilensidonta. Jos metsänhoitoa laiminlyödään, biomassaa alkaa kerääntyä vain energiakäyttöön soveltuvaan pienpuuhun ja muihin kasveihin, joista ei voi valmistaa pitkäikäisiä tuotteita. Vain laadukkaalla metsänhoidolla voidaan tuottaa tukkipuuta.

UPM on jo vuosia kehittänyt metsänhoitomenetelmiä omissa metsissään sekä sertifioinut omat metsänsä PEFC™- ja FSC®(FSC-C105876)-sertifikaateilla. Omissa metsissä kehitetyt, laadukkaat menetelmät tarjoamme myös asiakkaidemme käyttöön ja kehitämme niitä edelleen uuden tutkimustiedon valossa. Sertifikaattien mukaisella metsänhoidolla varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen, ja joistakin kansallisista erityispiirteistä on hyötyä hiilensidonnassakin. Esimerkiksi Suomessa kuviotyyppinen, pirstaleinen metsien rakenne ja tiheä metsätieverkosto estävät tehokkaasti myös metsäpalojen leviämistä ja estävät siten niistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Metsien kasvuun ja hiilinieluihin vaikuttaa vahvasti myös metsien terveydestä huolehtiminen, minkä eteen metsänhoidossa tehdään jatkuvaa työtä. Yksi tärkeä esimerkki tästä on juurikäävän torjunta hakkuiden yhteydessä.

Puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja

Usein metsäkeskustelussamme unohdetaan se tosiasia, että Suomen metsien kestävällä käytöllä on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa myös tuotenäkökulmasta. Kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, hyödynnetään uusiutuvaa raaka-ainetta, joka on sitonut itseensä hiiltä ja toimii hiilivarastona.

Suomessa puu käytetään resurssitehokkaasti ensisijaisesti jalostusarvoltaan korkeampiarvoisiin tuotteisiin ja vasta lopuksi, kun se ei enää muuhun käyttöön kelpaa, energiaksi. Sahatavaraa ja vaneria käytetään esimerkiksi rakentamiseen, jossa hiili sitoutuu rakennuksiin. Sellua käytetään muun muassa moniin hygieniatuotteisiin ja pakkauksiin. Paperikin meillä kierrätetään useaan kertaan.

Metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa

Suomessa metsät kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja metsien käyttö on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi alle kestävän hakkuusuunnitteen (84 Mm3). Puuvarastomme kasvaa koko ajan. Se oli 1970-luvun alussa 1,5 miljardia kuutiometriä, ja nyt se on noin 2,5 miljardia kuutiometriä.

Voimme tehostaa metsien kasvua entisestään jo nykyisillä menetelmillä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkeää vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja korvata niitä kestävämmillä energiamuodoilla.

Ei unohdeta niitä tekoja, mitä teemme metsänhoidossa ja metsätaloudessa hiilen sitomiseksi joka päivä, vaan muistetaan olla ylpeitä niistä.