Metsätuholain päivityksellä varaudutaan muuttuvaan ilmastoon

Kirjanpainaja, kuusen tärkein runkotuholainen, lisääntyy juuri kaadettujen puiden kaarnan alla, kuten kuusipinoissa ja tuulen kaatamissa tukkipuun kokoisissa kuusissa. Kirjanpainajien parveilu alkaa tänä vuonna viileän toukokuun seurauksena selvästi myöhemmin kuin tavallisesti, vasta toukokuun lopussa kesäkuun alussa. Kirjanpainajien lisääntymisen estämiseksi kuusipuutavara ja vaurioituneet kuuset on kuitenkin syytä poistaa metsästä mahdollisimman pian. Jos kirjanpainajakanta pääsee nousemaan korkeaksi, tuholaiset voivat iskeytyä eläviin kuusiin, erityisesti kuivuuden heikentämiin puihin.

Ytimennävertäjä on männylle vahingollisin

Männyllä vastaavia vahingollisimpia hyönteistuholaisia ovat ytimennävertäjät, pysty- ja vaakanävertäjä. Ytimennävertäjät lisääntyvät heikentyneiden mäntyjen kaarnan alla ja voivat osallistua jo heikentyneiden pystypuiden tappamiseen. Pystynävertäjät lisääntyvät mielellään myös kuorellisessa pinotavarassa. Uudet aikuiset iskeytyvät mäntyjen latvuksiin, joissa ne kovertavat kasvaimia ontoiksi aiheuttaen näin kasvutappioita. Molemmat ytimennävertäjälajit kuljettavat puuhun mukanaan värivikaa aiheuttavia sinistäjäsieniä alentaen puutavaran arvoa.

Metsätuholaki määrittelee poistoajat puutavaralle

Metsätuholain mukaan vahingoittunut mänty- ja kuusipuutavara tulee poistaa metsästä ja välivarastosta, jos vaurioituneista puista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Vuoden alussa metsätuholakia päivitettiin vastaamaan mm. uusimpia tutkimustuloksia, jotka huomioivat Ilmatieteen laitoksen mittaukset kasvaneista lämpösummista 2000-luvulla. Myös juurikäävän esiintymisestä turvemailla on saatu uutta tutkimustietoa, mikä laajensi juurikäävän ennakkotorjunnan turvemaille.

Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen havupuutavara on metsätuholain mukaan kuljetettava pois metsästä ja tienvarsilta tiettyyn päivään mennessä. Metsätuholaissa puutavaraksi luetaan yli 10 cm paksu kuorellinen raakapuu käyttötarkoituksesta riippumatta. Jos metsikössä tai välivarastossa on yli 10 m³ kuusta, niin yli 10 m³ ylittävältä osalta kuusipuutavara tai vahingoittuneet puut on poistettava metsiköstä tai välivarastosta. Vahingoittuneiden mäntyjen osalta yli 20 m³:n menevä puusto on poistettava metsästä. Näin toimimalla ennaltaehkäistään hyönteistuhoja ja niiden leviämistä ympäröiviin metsiin, kun tuhohyönteiset eivät ehdi lisääntyä metsässä tai välivarastossa.  

Uudet aluejaot metsätuholakiin

Metsätuholaissa Suomi jaetaan etelä–pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen; eteläiseen A-, keskiseen B- ja pohjoisen C-alueeseen. Aikaisimmat puutavaran poiskuljetuksen päivämäärät ovat eteläisessä Suomessa A-alueella, josta mäntytavara on kuljetettava pois maastosta 1.7. ja kuusitavara 15.7. mennessä. Myöhäisimmät puutavaran poistopäivämäärät ovat pohjoisessa Suomessa C-alueella, jossa mänty on kuljetettava pois 15.7. ja kuusi 15.8. mennessä.

Vuodenvaihteessa voimaan tulleessa lakimuutoksessa osia entisestä B-alueesta siirtyi valtioneuvoston asetuksen perusteella A-alueeseen. Muutos aikaistaa kuusipuutavaran poiskuljettamisvelvoitetta seuraavissa maakunnissa: Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Satakunta siten, että kuusen poiskuljetus aikaistuu entisestä päivämäärästä 24. heinäkuuta nykyiseen 15. heinäkuuta.

Kartta: Metsätuholain puunkuljetuksen määräajat ja aluejako 1.1.2022 alkaen 

Mäntypuutavaran poiskuljettamisvelvoite koskee nyt vain yli 50 m³ kokoisia puutavarapinoja entisen 20 m³:n pinojen asemasta. Entinen laissa ollut velvoite 20 m³:n mäntypuutavaran poistosta perustui tutkimuksiin, jotka oli toteutettu metsurihakkuiden aikana. Nykyisin hakkuukoneen telarullat rikkovat etenkin männyn kuorta tehokkaasti, ja helposti puolet rungon kuoresta voi olla rikkoontunut hakkuun yhteydessä, jolloin ytimennävertäjät eivät pysty kehittymään rikkonaisen ja kuivuvan kuoren alla.

Jo kuolleet puut, joista kaarna on irronnut, kannattaa jättää lahopuuksi, koska niissä tuhohyönteiset eivät enää lisäänny. Etenkin kuusella täytyy huomioida, että aikaikkuna vaurioituneiden puiden poistoon on lyhyt. Jos kuusesta ovat kuoret jo irronneet, niin kirjanpainaja ei enää pysty lisääntymään puussa. Sen sijaan vastikään kuolleissa puissa voivat lisääntyä kirjanpainajan luontaiset viholliset, pedot ja loiset sekä lukuisa joukko lahopuusta riippuvaisia eliöitä.

Juurikäävän torjuntavelvoite laajenee

Juurikääpää on jatkossa metsätuholain mukaan torjuttava kaikkien hakkuiden yhteydessä eli kantokäsittelyvelvoite laajenee koskemaan ei-metsänhoidollisia havupuuhakkuita, kuten sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Tähän asti torjuntavelvoite on koskenut vain kasvatus- ja päätehakkuita. Uuden valtioneuvoston asetuksen myötä mäntyvaltaisille turvemaametsille tulee kantokäsittelyvelvoite eteläisessä Suomessa.

Metsätuholaki muuttuu osaltaan siten, että laissa määritellään ajankohta, jolloin puutavaran omistajuus vaihtuu metsätuholain soveltamisen kannalta. Puutavaran omistajana pystykaupassa pidetään puun ostajaa siitä alkaen, kun puukaupan kohteena olevat puut kaadetaan.

Ilmastonmuutoksen on todettu jo edenneen Suomessa ja parantaneen tuhohyönteisten esiintymismahdollisuuksia. Meillä metsät ovat kuitenkin pysyneet hyvässä kasvukunnossa verrattuna moniin Keski-Euroopan maihin ja etenkin Ruotsiin, jossa on tuhoutunut kirjanpainajan vuoksi miljoonia motteja kuusta. Tuhotilannetta on kuitenkin syytä tarkkailla ja pitää myös lainsäädäntömme ajan tasalla ja reagointikykyisenä.