UPMMetsä

Maanmuokkauksella pitkäkestoinen hiilensidontaa edistävä vaikutus

05/26/2020 06:11:36

Metsätaloudessa keskeistä on uuden puusukupolven synnyttäminen ja kasvun jatkumisen turvaaminen uudistamishakkuun jälkeen. Maanmuokkauksella varmistetaan uuden puusukupolven kasvuun lähtö uudistamishakkuun jälkeen. Maanmuokkaus parantaa sekä siementen itämistä että istutustaimien kasvua ja elossa pysymistä. Sopivan maanmuokkausmenetelmän valitaan vaikuttavat kasvupaikka, maalaji ja viljeltävä puulaji.

Maanmuokkauksen jälkeen istutustyö helpottuu ja pintakasvillisuuden aiheuttama kilpailu viljelytaimille vähenee. Taimilla on helpommat oltavat kasvattaa juuristo ja ottaa ravinteita muokatusta kuin muokkaamattomasta maasta. Maan lämpötalous, huokoisuus ja vesitalous paranevat maanmuokkauksessa. Tällöin myös ravinteiden kierto nopeutuu. Usein kivennäismaalla typen puute rajoittaa puuston kasvua. Maanmuokkaus nopeuttaa typen vapautumista puiden käyttöön. Myös mineraaliravinteita rapautuu puiden käyttöön maanmuokkauksessa.

Pintakasvillisuuden vähenemisen myötä taimien tukkimiehentäi- ja myyrätuhot vähenevät. Taimituhojen vähentyminen maanmuokkauksen seurauksena on merkittävä metsänuudistamistulokseen vaikuttava tekijä.

Uudistamishakkuun jälkeen aukolle syntyy paljon kuollutta orgaanista materiaalia. Maanmuokkauksessa hiiltä sitovat maalahopuut voivat vahingoittua. Myös metsän monikäyttö ja monimuotoisuusarvot voivat heiketä maanmuokkauksen seurauksena. Ravinnehuuhtoumat ovat kuitenkin muokatuilta kivennäismailta pieniä. Turvemaiden valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet voivat olla moninkertaisia kivennäismaihin verrattuna. Nykyisin tavoitteena on rikkoa maanpintaa maanmuokkauksessa mahdollisimman vähän ja maanmuokkauksen ohjeistuksessa edellytetään lahojen maapuiden kiertämistä, mikäli se on mahdollista.

Maanmuokkaus parantaa kasvua

Hiilensidontaan maanmuokkaus vaikuttaa lisääntyneen puuston kasvun kautta. Maanmuokkaus nopeuttaa myös metsikön kiertoaikaa. Muokkauksen seurauksena mikrobiologinen hajotustoiminta vilkastuu ja ravinteita vapautuu taimien käyttöön. Muokkaus nostaa myös maan lämpötilaa. Lisääntynyt puuston kasvu puolestaan lisää maahan varisevan karikkeen määrää.
Lyhytaikainen maanmuokkauksen vaikutus metsämaan hiilidioksidipäästöihin on lievä ja riippuu maan kosteudesta sekä hajoavasta kasviaineksen määrästä. Pohjaveden pinnan korkeus vaikuttaa puolestaan siihen, toimiiko metsämaa kasvihuonekaasu metaanin nieluna eli sitojana vai päästölähteenä. Metaanipäästöt ovat voimakkaimmillaan märissä ja hapettomissa olosuhteissa.

Kun on tutkittu pitkäaikaisia maanmuokkauksen vaikutuksia maaperän hiilen määrään, on havaittu, että 10-25 vuotta erilaisten muokkausten jälkeen puuston kasvu ja hiilivarasto ovat lisääntyneet, mutta maaperän ylimmässä 30 cm:ssä hiilivarasto ei muuttunut. Maanmuokkauksella on siis pitkäkestoinen hiilensidontaa edistävä vaikutus.