Keskiössä tuotto
Yhteismetsän liiketoiminnan arvo perustuu puun kasvuun sekä vuotuisiin kassavirtoihin. Puustopääoman tuottoprosentin maksimointi ei suoraviivaisesti johda edullisimpaan tulokseen, koska pelkistäen suhteellinen tuotto suurenee pienentämällä puustopääomaa. Arvokkaan tukkipuuston kasvattaminen taas lisää puustopääomaa ja näkyy viivan alla suurempina myyntituloina.
Puusto on yhteismetsän tuotantokoneisto ja myytävissä oleva puuvaranto. Puun kasvu ohjataan metsänhoidon toimilla arvokkaaksi puusadoksi. Tuottoa voi tarkastella puun myyntien ja metsätalouden kustannusten kautta realisoituneesta liikevoitosta ja realisoimattomasta pystypuuston arvonmuutoksesta.
Puusto- ja kasvupaikkatietojen sekä kasvumallien avulla yhteismetsälle simuloidaan hakkuuennuste. Se on paras hakkuiden ja hoitotöiden yhdistelmä ja siitä saadaan myös karkea ennuste kassavirrasta, josta tuotot maksetaan osakkaille.
Puustoon sitoutuu paljon pääomaa. Päätehakkuukypsän puuston uudistamisen ajankohta valitaan taloudellisin perustein, tyypillisesti suhteellisen arvokasvun avulla. Kiertoajan kantorahatuloista valtaosa saadaan päätehakkuista.
Ekologinen kestävyys
UPM Yhteismetsät ovat FSC® (FSC-C109750) -sertifioituja. Sertifikaatti varmistaa, että hakkuut ovat kestävällä tasolla, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ei heikennetä ja että uhanalaisten lajien elinolosuhteet turvataan. Säästettävät lehtipuut voivat olla niin rauduskoivuja kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita lehtipuita, kuten haapoja tai tervaleppiä.
Lahopuujatkumo ja vanhojen puiden olemassaolo turvataan. Vesistöjen suojavyöhykkeet jätetään käytön ulkopuolelle. Näin pyritään estämään ravinnehuuhtoumat vesistöihin ja luomaan suojaa lajeille, jotka elävät rannoilla ja vesistöissä.
Kasvuinvestoinnit metsänhoitoon
Päätehakkuualue on syytä uudistaa pian hakkuun jälkeen. Näin saadaan aikaan hyvälaatuinen taimikko, ja kasvupaikan tuottopotentiaali tulee tehokkaasti käyttöön. Jalostettu viljelymateriaali nopeuttaa kasvua, parantaa laatua ja tuo 10–25 prosentin lisäyksen keskituotokseen. Hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä, joka sitoo hiiltä edelleen.
Varhaisperkauksella ja myöhemmällä taimikonharvennuksella turvataan uudistamisinvestoinnin tuotto ja ensiharvennuksen kannattavuus. Jos työ myöhästyy, taimikonhoidon kustannukset nousevat ja taimien elinvoimaisuus heikkenee.
Hoidetussa taimikossa ainespuun kokonaistuotos nousee merkittävästi hoitamatonta suuremmaksi. Esimerkiksi tukkipuun kertymä hoidetussa kuusikossa voi olla kiertoajalla yli 30 prosenttia korkeampi kuin hoitamattomassa metsässä.
Ensiharvennus on metsänhoidollisesti tärkein harvennushakkuu. Se on sijoitus tulevien tuottojen lisäämiseen. Ensiharvennuksella, kuten taimikonhoidolla, estetään tulevien puunmyyntitulojen menetyksiä.
Harvennushakkuilla lisätään järeytymistä ja ainespuun tuotosta. Harvennustulot parantavat myös kannattavuutta. Puuvalinnoilla turvataan monimuotoisuutta, kun metsään jätetään lehtipuuta, lahopuuta ja aikanaan säästöpuiksi sopivia yksilöitä.
Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaasti hiiltä. Puumateriaaleista valmistetaan tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
UPM Yhteismetsien osuuksia on jo siirretty polvelta toiselle sekä saatu perinnöksi. Suomalaisten suosikkiperiodi metsän omistamiseen onkin sukupolvi. Yhteismetsän osakkaana metsän omistaminen on vain paljon helpompaa!
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 3/2022.