Investoinnit merkitsevät toteutuessaan noin 10 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta suomalaismetsistä ja noin 350 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille sekä noin 150 miljoonaa lisätuloja korjuu- ja kuljetusyrittäjille.
Lisääntyvä toimeliaisuus metsässä merkitsee myös lisää verotuloja valtiolle, sillä jokaisesta tehtaille päätyvästä puukuutiosta kertyy erilaisia veroja 14 euroa. Jos kotimainen puukauppa lisääntyy 10 miljoonalla kuutiolla, kasvavat valtion ja kuntien verotulot noin 140 miljoonalla eurolla.
Tiestö on elävän ja toimivan yhteiskunnan tunnusmerkki
Metsänomistajat investoivat metsiin, metsäteollisuus investoi tuotantolaitoksiin. Metsien ja tuotantolaitosten väliin tarvitsemme yhdistävän lenkin: tiestön – liikenneinfrastruktuurin. Tieverkosto tarkoittaa kaiken tasoisia teitä aina mökkitiestä nelikaistaiseen moottoritiehen. Metsä on teiden avulla tavoitettavissa, hoidettavissa ja käytettävissä. Aktiivisen metsänomistajan lisäksi toimiva metsäautotie palvelee myös ulkoilijoita, marjastajia ja metsästäjiä.
Harva puuerä saadaan tehtaalle suoraan pikitien varresta. Useimmiten kuorma kulkee aluksi pitkin metsäteitä ja paikallisia yksityisteitä, jotka ovat myös paikallisten asukkaiden päivittäin käyttämiä reittejä. Niiden hyvä kunto on sekä asukkaille että metsäteollisuudelle kaikkina vuodenaikoina tärkeää.
Yhteiskuntamme peruspilareiden rakentaminen ja kunnossapito: luoda toimintaperusteet toimivalle elinkeinoelämälle, tässä tapauksessa toimivalle puuhuollolle, on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvätkin puuvarat ja vilkas puukauppa ovat tarpeettomia, ellei puuta saada toimitettua metsistä tehtaille jatkuvasti ja varmasti.
Liikenneväylien läpäisykyky oleellista
Kaakkois-Suomessa meillä on merkittävä metsäteollisuuden keskittymä, joka jo nykyisellään käyttää vuosittain puuta yli 20 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 40 % Suomen teollisuuden koko puunkäytöstä. UPM:n Kymin sellutehtaan investoinnin valmistuessa syksyllä 2015 se kasvaa edelleen.
