YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan 90 % maailmanlaajuisesta metsäkadosta johtuu metsien raivaamisesta maatalousmaaksi. Viljelysmaan ja laidunmaan kasvaminen on pääasiallinen syy metsäkatoon myös historiallisesti. Meidän tulisi siis oppia tuottamaan ruokaa pienemmällä maapinta-alalla, jotta metsäkato voitaisiin pysäyttää.
EU tulee puuttumaan kevään 2023 aikana julkaistavalla lainsäädännöllä metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Arvioiden mukaan maataloustuotteiden kulutus EU-alueella kytkeytyy noin 10 % globaalista metsäkadosta. Toimijoille, jotka saattavat EU:n sisämarkkinoille tuotteita tai vievät tuotteita alueen ulkopuolelle, tulee uusia asianmukaisen huolellisuuden sekä riskien kartoituksen ja hillinnän vaatimuksia, kuten raaka-aineen tarkan alkuperän sijaintitietojen raportointi seitsemään hyödykkeeseen liittyen: palmuöljy, soija, puu, kaakao, kahvi, naudanliha ja kumi.
EU:n lähestymistapa keskittyy metsiin ilmastopäästöjen ja biodiversiteettikadon näkökulmasta, jotka ovat metsäkadon seurauksia. Laittomat hakkuut ja metsäkato kytkeytyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten korruptioon, köyhyyteen ja ruokaturvaan. Kestävän metsien hoidon ja käytön periaatteiden mukaisesti metsiä tulee hoitaa sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden siten, että metsät säilyvät myös tuleville sukupolville. Vastuullinen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa.
Suomalainen metsänhoito on lisännyt metsien kasvua 1970-luvulta lähtien, ja viimeisten vuosikymmenten aikana esimerkiksi biodiversiteetin kannalta tärkeiden lahopuun ja järeiden eli suurikokoisten puiden määrä on kasvanut metsissämme. Avohakkuu on osa boreaalisen metsätalouden kiertoa, eikä sitä tulisi sekoittaa metsäkatoon. Päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan istuttamalla tai vaihtoehtoisesti luontaisesti uudistamalla.
Metsäkadon torjuminen on tärkeää, ja uusi lainsäädäntö luo selkeät raamit sille, miten jokaisen yrityksen on toimittava metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen estämiseksi toimintaketjuissaan. On kiinnostavaa nähdä, miten trooppisen metsäkadon torjuntaan alun perin suunniteltu lainsäädäntö toimii käytännössä, eli saammeko toivotun muutoksen aikaan, vai muuttaako lainsäädäntö ainoastaan kansainvälisen kaupan virtoja alueelta toiselle.
Ilmastonmuutoksen myötä pientuottajan voi olla pakko siirtyä viljelemään uutta maata. Toisaalta myös maatalouden kehittäminen tuottavammaksi voi vaatia uusien tilojen avaamista, ja samalla vanhojen, tuottamattomien tilojen lopettamista ja metsittämistä. Metsäkatolainsäädännön lisäksi meidän tulisi panostaa kestävämpään ruokajärjestelmään, ilmastonmuutokselle sopeutuvampiin lajikkeisiin ja innovatiivisiin viljelytapoihin.