UPM:n taloudellinen vastuu perustuu voitolliseen toimintaan. Tästä hyötyy moni taho, myös metsänomistaja. Verotulot ja työpaikat tuovat hyvinvointia koko yhteiskunnalle.
”Olemme samaa arvoketjua metsänomistajien kanssa. Mitä enemmän puunjalostus Suomessa kehittyy, sitä enemmän siitä saadaan tuloja myös metsänomistajille”, kiteyttää UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman.
Puunjalostusteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta on liki viidennes, ja alan yritykset maksavat veroja noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. UPM maksoi viime vuonna 91 miljoonaa euroa yhteisö- ja kiinteistöveroa Suomeen.
”Ennen vanhaan sahapatruuna piti yllä sairastupaa ja lasten kouluja, mutta nykyajan hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan viennistä tulevilla verotuloilla. Mitä enemmän Suomessa tehdään kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön perustuvia vientituotteita, sitä enemmän euroja jää Suomeen”, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren.
Kaikki hyötyvät terveestä metsästä
Uudet korkean lisäarvon tuotteet, kuten erilaiset lääketieteen sovellukset, syntyvät sellusta.
”Monien uusien tuotteiden valmistus edellyttää sitä, että puu hajotetaan ensin ainesosiksi. Selluprosessi on tässä ensimmäinen vaihe, ja sellunkeitto tuo nykyään merkittävästi verotuloja Suomeen. Tämä vaatii korkean osaamisen lisäksi toimivan yhteiskunnan ja infrastruktuurin sekä hyvin hoidetut metsävarat. Nämä kaikki löytyvät täältä”, Lundgren sanoo.
Sundman korostaa talousmetsiin perustuvaa toimintamallia. Kun metsänomistaja hoitaa metsäänsä hyvin, yhteiskunta ja ympäristö hyötyvät myös. Terve, hyvin kasvava metsä tuottaa eniten euroja ja sitoo myös parhaiten hiiltä.
”Taloudellisesti tuottoisa metsänhoito on oikeastaan aika isänmaallinen teko. Yksittäinen metsänomistaja huolehtii osaltaan koko valtakunnan hyvinvoinnista.”
Arvoketju työllistää 10 000 yrittäjää
Toimialojen keskinäisessä vertailussa suomalaisen metsäteollisuuden kotimaisuusaste on yksi korkeimmista. Esimerkiksi puuteollisuuden kotimaisuusaste on 91 prosenttia.
Vuonna 2019 Suomessa käytettiin raakapuuta yhteensä 71 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimaisen puun osuus oli 86 prosenttia. Suuren osuuden takaa maantieteellinen sijaintimme.
”UPM työllistää puun pitkässä arvoketjussa välillisesti noin 10 000 pk-yrittäjää, joten epäsuora taloudellinen vaikutus on suuri. Tästäkin kertyy veroja. Olemme laskeneet, että jokainen tehtaalle saapuva puukuutio sisältää 14 euroa verotuloja yhteiskunnalle”, Sundman havainnollistaa.
Suuri alueellinen vaikutus
Työpaikat jakautuvat tasaisesti ympäri Suomen myös sellaisille seuduille, joilla muut työllistymisvaihtoehdot ovat vähissä.
Jopa yksittäisten tuotantolaitosten taloudellinen vaikutus on merkittävä. Esimerkiksi UPM:n Kaukaan tehdasalue työllistää suoraan yli tuhat henkilöä ja välillisesti saman verran. Vuonna 2019 integraatti tuotti 33 miljoonaa euroa verotuloja ja lisäsi paikallista kulutusta arviolta 50 miljoonalla eurolla.
UPM:n paikalliset hankkeet tuovat välitöntä taloudellista hyötyä alueille. Yksi esimerkki tästä on nuorisojärjestö 4H:n kanssa toteuttava hanke, jossa kuudellekymmenelle yhdeksäsluokkalaiselle tarjotaan kesätyöpaikka puiden istuttajana Lahden, Jyväskylän ja Kuopion alueilla.
Samankaltaisia hankkeita on monissa muissakin UPM:n toimintamaissa.
Artikkeli on julkaistu Metsän henki 2/2021 -lehdessä. Lue koko lehti täällä.