UPM:n metsät ovat keskimääräistä monimuotoisempia

UPM:llä on Suomessa noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää. Niissä kasvaa enemmän puita kuin muissa suomalaisissa metsissä keskimäärin. Miten näin hyvään tilanteeseen on päästy?

Virpi Kaipainen vietti lapsuutensa Längelmäellä metsän lähellä. Hän rakensi tuuheiden kuusenoksien alle majoja sisarustensa kanssa ja poimi äidille sinivuokkoja toukokuussa. Metsä on aina ollut Kaipaiselle luontainen ympäristö. Lapsena se vähän pelottikin, kun kouluautolle piti kävellä aamuhämärissä metsän läpi.

Häntä on aina kiehtonut metsän vihreys, joka vaihtelee vuodenaikojen ja päivänvalon mukaan. Keväällä, kun lehdet puhkeavat, väri on vaaleanvihreä. Loppukesää kohti sävy muuttuu tummemmaksi.

Nykyisin Kaipainen toimii UPM:n metsäasiantuntijana ja hoitaa työkseen yhtiön omia metsiä.

UPM omistaa yhteensä 900 000 hehtaaria metsää kolmessa eri maassa. Suomessa sijaitsee UPM:n metsämaista vähän yli puolet, Uruguayssa noin kolmasosa ja Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa noin 76 000 hehtaaria.

Valtaosa UPM:n metsistä on sekametsiä, joissa kasvaa alueelle luontaisia puulajeja.

Suomen metsät ovat boreaalisen vyöhykkeen ja Yhdysvaltojen metsät pohjoisen lauhkean vyöhykkeen talousmetsiä. Uruguayn metsät taas ovat entisille laidun- ja ruohomaille perustettuja eukalyptuspuuviljelmiä. UPM:n metsiä hoidetaan kaikkialla samalla periaatteella: vastuullisesti.

Kaipainen suunnittelee hoitotoimenpiteet UPM:n metsiin Etelä-Pirkanmaan alueella. Hän kaavailee kullekin metsäkuviolle sopivat toimenpiteet, kuten maanmuokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon, hakkuun ja lannoituksen. Hoitoratkaisut valitaan sillä perusteella, mikä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista.

”Mietin, kannattaako jotain asiaa tehdä tai kuinka käytämme resursseja järkevästi. Noudatamme metsien hoidossa metsälakia, sertifiointikriteerejä, hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia ohjeita.”

Hoitotoimenpiteiden suunnittelussa Kaipainen hyödyntää metsäsuunnitelmien kuviotietoja ja metsävara-aineistoja. Metsävaratiedon käyttö on lisääntynyt merkittävästi hänen yli 30-vuotisen työuransa aikana.

”Satelliitti- ja ilmakuva-aineistojen hyödyntäminen on mullistanut työmme. Sen avulla isoja alueita voi hallita tietokoneelta käsin. Maastossa käydään tarkistamassa lähinnä ympäristön kannalta arkoja paikkoja, kaava-alueita ja kaupunkimetsiä.” 

Kaipaisen tehtäviin kuuluu myös yhteydenpitoa urakoitsijoihin, metsureihin ja koneenkuljettajiin.

”Pyrin välittämään kaiken tarpeellisen tiedon tilatusta työstä niin, että sen suorittaja pystyy tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Vastuullisuus tarkoittaa minulle myös tätä.”

Etelä-Pirkanmaan metsissä on pääosin rehevät maapohjat, jotka ovat hyviä kuusen ja koivun kasvumaita. Kasvatusmetsissä on myös paljon mäntyä. Alueelta korjataan kaikkia puutavaralajeja, joita UPM:n tehtaissa ja sahoilla käytetään. Kuusikuitupuuta käytetään Jämsänkoskella, ja mänty- ja koivukuitupuu menee pääasiassa Pietarsaareen. Mäntytukki sahataan Juupajoella, ja koivuvaneri päätyy Savonlinnaan.

UPM:n metsät on Suomessa jaettu kolmeen alueeseen. Itäisen alueen raja kulkee Vieremältä Helsinkiin. Alueella sijaitsee vajaa puolet UPM:n Suomessa omistamista metsistä.

Itäisen alueen metsien hoidosta vastaa UPM:n metsätalouspäällikkö Panu Mielonen. Hänen tehtävänsä on tuottaa hyvälaatuista, yhtiön omaan käyttöön sopivaa puuta tehokkaasti ja vastuullisesti.

”Huolehdin siitä, että yhtiön metsäomaisuutta hoidetaan hyvin”, hän sanoo.

Itäisellä alueella, varsinkin Saimaan ympäristössä on yhtiön omistamia saarialueita, joissa on paljon metsätalousmaata. Näiden metsien hoidon erityispiirteitä ovat saaristokorjuu ja vesistökuljetukset. Saarissa käydään harvakseltaan, joten siellä tehtävät toimenpiteet tulee rytmittää tarkasti. Myös nippu-uitolla tai aluksella hoidettava puiden kuljetus vaatii huolellista suunnittelua.

Mieloselta kysytään usein UPM:n metsien hyvinvoinnin salaisuutta. Hänellä on selkeä vastaus:

”Meillä on pitkä kokemus metsänhoidosta. Tiedämme, mitä puuta kannattaa kasvattaa missäkin ja miten metsiä on hyvä hoitaa.”

Vaikka UPM toimittaa metsistään saatavan puun omille tehtailleen, yhtiön metsänhoito-osaamisesta hyötyvät myös UPM:n metsänomistaja-asiakkaat.

”Saamme yhtiön metsistä jatkuvasti lisää kokemusta, ja sitä kautta muotoutuvat parhaat toimintatavat yksityisasiakkaidemme metsien hoitoon.”

Maastoon Panu Mielonen lähtee aina, kun vain pääsee. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun jonkun paikan hoitoratkaisuja on tarpeen pohtia porukalla. Näistä hetkistä hän nauttii työssään eniten.

Mielonen hakeutuu metsään myös vapaa-ajallaan – joko metsästämään tai vain kuljeskelemaan. Hänen ensimmäiset metsämuistonsa liittyvät kotitilalla tehtyyn savottaan, jossa hän kulki pikkupoikana isänsä mukana pieni kirves kädessään. Mieleen ovat jääneet erityisesti korpin raakunta, teeren kukerrus ja moottorisahan pärinä sekä pihkan, bensan, tervastulen ja makkaran tuoksu raikkaassa syysilmassa.

”Metsässä tunnen olevani kotonani.”

Kaikki UPM:n Suomessa omistamat metsät ovat sekä PEFC/02-44-41 että FSC® (FSC-C105876) -sertifioituja. Metsien hoidossa noudatetaan siis kansainväliset yleisindikaattorit täyttäviä mutta paikallisesti sovittuja sertifiointikriteerejä.

”Meillä on myös paljon omia ohjeita ja sitoumuksia, jotka ylittävät sertifiointivaatimukset”, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara sanoo.

Karan mukaan UPM:n metsät voivat hyvin. Suomessa yhtiön omistamissa metsissä on keskimäärin enemmän puuta kuin tavallisessa suomalaisessa talousmetsässä, ja ne ovat myös keskivertometsää monimuotoisempia.

”Tämä on osoitus siitä, että olemme onnistuneet yhdistämään metsissämme talouden ja biodiversiteetin huomioimisen.”

UPM:ssä ryhdyttiin panostamaan metsien monimuotoisuuteen vuonna 1998, kun UPM:n Suomen biodiversiteettiohjelma otettiin käyttöön. UPM on halunnut olla edelläkävijä vastuullisessa toiminnassa ja tulevaisuuteen varautumisessa.

”Haluamme olla kärkijoukoissa panostamassa ympäristöarvoihin jatkossakin”, Kara sanoo.  

Merkittävimpänä toimenpiteenä hän pitää vuonna 2011 tehtyä FSC-päätöstä. Silloin päätettiin, että suuri osa UPM:n metsäomaisuudesta FSC-sertifioidaan. Myöhemmin FSC-sertifiointi laajennettiin koskemaan kaikkia yhtiön metsiä. Päätös on lisännyt UPM:n metsien monimuotoisuutta. Yhtiö oli ensimmäinen iso toimija Suomessa, joka otti FSC-sertifikaatin käyttöön.

Monimuotoisuuden edistyminen näkyy UPM:n metsissä muun muassa lehti- ja lahopuun määrän kasvuna. Molempien määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. Lehtipuun osuutta on saatu kasvatettua muutamassa vuodessa noin puoli prosenttia. Määrää lisätään jatkossa taimikoiden hoidolla ja istutuksilla.

Lahopuuta on yhtiön metsissä tuoreen datan mukaan 5,5 kuutiota per hehtaari eli kuutio enemmän kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin.

”Vaikka ylitämme keskiarvon, tiedämme, että määrä on liian alhainen. Siksi meidän tavoitteemme on tuplata lahopuun määrä talousmetsissämme ja erityiskohteissa jopa nelinkertaistaa se.”  

Yhtiössä on kehitetty myös monimuotoisuusmittareita, joista hyötyvät lisäksi UPM:n asiakkaat. Niiden avulla yksityinen metsänomistaja voi tarkistaa verkosta, miten esimerkiksi lehtipuun osuus on kehittynyt hänen metsässään.

UPM on kytkenyt metsien biodiversiteetin kohenemisen myös yhtiön rahoitukseen ja henkilöstön tulospalkkioihin. Jos UPM:n metsät voivat entistä paremmin, yhtiö saa halvempaa lainaa ja kannustepalkkioiden piirissä olevat työntekijät parempia bonuksia.

Tuomas Karalle metsä on ennen kaikkea rauhoittumispaikka, jossa voi olla yhdessä perheen kanssa ja johon liittyy paljon rakkaita muistoja. Hääkuvat on otettu valoisalla mäntykankaalla ja hääpäivät vietetty perheen mökillä Kuusamon hillasoilla marjoja poimien.

Esikoistytär on nimetty Hillaksi, ja hänkin on käynyt marja- ja sieniretkillä pienestä pitäen. Työn ja pienen metsäomistuksen kautta metsällä on Karalle myös tärkeä taloudellinen merkitys.

”Metsä turvaa tulevaisuutta sekä luonnolle, ilmastolle, minulle että tuleville sukupolville”, hän tiivistää.

Metsänomistajan arvot

  1. Taloudellinen kestävyys. ”UPM:n metsissä on enemmän puuta kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. Pidämme metsämme tuottokuntoisina.”
  2. Ekologinen kestävyys. ”UPM:n metsät ovat hyvinvoivia ja monimuotoisia. Huolehdimme siitä, että ne säilyvät tällaisina.”
  3. Sosiaalinen kestävyys. ”Jokamiehenoikeudet ­tarjoavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden nauttia metsistä.”

Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän hengessä 2/2023.

Taimikoihin tulee jättää tarpeeksi suojatiheiköitä, Sanna sanoo
Artikkeli | 4 min

Taimikoihin tulee jättää tarpeeksi suojatiheiköitä, Sanna sanoo

Lue lisää
5 vinkkiä metsänomistajalle monimuotoisuuden lisäämiseksi
Artikkeli | 4 min

5 vinkkiä metsänomistajalle monimuotoisuuden lisäämiseksi

Lue lisää
Rajat auki – Näin merkitset rajalinjan
Artikkeli | 1 min

Rajat auki – Näin merkitset rajalinjan

Lue lisää