UPM:n Joroisten taimitarha on työllistänyt kesästä 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen paenneita ukrainalaisia turvapaikanhakijoita. UPM:n taimitarhapäällikön Anne Immosen mukaan järjestely on vastannut molemminpuoliseen tarpeeseen.
”Ukrainalaisilla on halu työllistyä ja meillä taas tällä hetkellä tarve työntekijöistä”, hän sanoo.
Kun keväällä 2022 tuli tieto, että kuntiin tulee sodan seurauksena turvapaikanhakijoita, taimitarhalta oltiin pian yhteydessä Joroisten kuntaan. Sieltä annettiin Navitas Yrityspalvelujen yhteystiedot rekrytointi- ja tulkkausapua varten.
Eve Antikainen toimii Navitas Yrityspalveluiden projektipäällikkönä Seutukaupunkirekry – Kansainvälisten rekrytointien tukeminen ja rekrytointivalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hän on auttanut Joroisten taimitarhan rekrytoinneissa ja perehdytyksissä, kun ukrainalaisia on otettu töihin. Eve sanoo, että UPM on hyvä esimerkki suomalaisesta yrityksestä, joka on ollut varauksetta halukas työllistämään ukrainalaisia.
”On tärkeää, että turvapaikanhakijat saavat työtä Suomessa, koska se auttaa heitä pääsemään kiinni arkeen ja suomalaiseen kulttuuriin todella vaikeasta tilanteesta tulemisen jälkeen. Heille on myös tärkeää tuntea olevansa hyödyksi”, hän sanoo.
Yhteispelillä kielimuurin yli
Yksi haaste ukrainalaisia työntekijöitä perehdytettäessä suomalaisessa työyhteisössä on yhteisen kielen puute. Anne Immosen mukaan kielimuurista on kuitenkin selvitty taimitarhalla yhteistyöllä niin perehdytyksessä kuin työnteossakin. Venäjää puhuvalta Eve Antikaiselta on saatu apua kääntämiseen.
Myös Even mukaan taimitarhalla on pärjätty kielimuurin kanssa hyvin. Rekrytointivaiheessa tulkki oli mukana terveystarkastuksessa. Eve puolestaan käänsi ukrainalaisten työsopimukset, ja ne sekä työehtosopimukset, lainsäädäntöasiat, palkkaus sekä laajat turvallisuusohjeet ja muut vastaavat asiat käytiin huolellisesti läpi. Taimitarhan suomalaiset työntekijät ovat puolestaan puhuneet turvapaikanhakijoille suomea, jotta he oppisivat kieltä töissä.
Google-kääntäjä on ollut kovassa käytössä työtehtävien opastamisessa silloin, kun tulkkia ei ole ollut paikalla. Työtehtäviä on pystytty opastamaan paljon myös näyttämällä niitä käytännössä. Turvallisuusasiat olivat kuitenkin erityisen tärkeitä saada alussa opetettua huolellisesti tulkin kanssa.
”Esihenkilöiltä on vaadittu kärsivällisyyttä, enkä usko, että olisimme mitenkään pärjänneet ilman tulkkausapua alussa. Tämä on ollut jatkuvaa yhteistyötä. Eveltä olemme saaneet lisäksi paljon tietoa kulttuurieroista, joita emme olisi muuten tajunneet”, Anne sanoo.
”Ukrainalaisille työntekijöille oli erityisesti alussa tärkeää, että he saivat kysyä omalla kielellään ja luottamuksellisesti kaikista niistä asioista, joita he eivät esimerkiksi kulttuurierojen tai ennestään tuntemattoman työn vuoksi ymmärtäneet”, Eve komppaa.