Lipsasten perhe kehuu sukupolvenvaihdoksen vaivattomuutta

Atte ja Heli Lipsanen hoitivat maa- ja metsätilaansa Juvalla yli 30 vuotta, kunnes ryhtyivät keskustelemaan tilan jatkosta kolmen tyttärensä kanssa. UPM:n asiantuntijan avulla sukupolvenvaihdos saatiin toteutettua sujuvasti.

Lipsasten kodista avautuu tyypillinen eteläsavolainen maisema: toisella puolella taloa kimaltaa järvi ja toisella puolella kohoaa mäkinen metsä. 

Mustikan ja puolukan varpujen verhoama rinne nousee jyrkästi ja tarjoaa suotuisan kasvualustan korkeiksi ehtineille kuusille, männyille ja koivuille.

Atte Lipsanen astelee jyrkässä maastossa tottuneesti. Hänestä tuli vaimonsa Heli Lipsasen kanssa metsänomistaja vuonna 1985, kun Helin vanhemmat tekivät maa- ja metsätilallaan sukupolvenvaihdoksen, eikä Helin sisaruksilla ollut halua jatkaa toimintaa. Kauppaan kuului kolmesta tilasta koostuva kokonaisuus, karjatila, peltoja ja noin sata hehtaaria metsää.

Heli ja Atte muuttivat tilan päätaloon Helin vanhempien kanssa ja ryhtyivät pitämään maatilaa. Merkonomiksi kouluttautunut Heli vastasi tilan paperitöistä ja karjasta. Rakennustyöt ja metsien hoitaminen taas sopivat luontevasti mekaanikoksi valmistuneelle Atelle.

2000-luvun alkupuolella Lipsaset ryhtyivät ajamaan karja- ja maataloutta alas. Kun viimeiset lehmät olivat lähteneet, pellot vuokrattiin ulkopuoliselle viljelijälle. Atte jatkoi metsän hoitamista ja teki asennustehtäviä teollisuudessa. Heli siirtyi puolestaan töihin tilitoimistoon. 

Miten sukupolvenvaihdos onnistuisi käytännössä?

Aten lähestyessä eläkeikää perheessä alettiin pohtia, mitä tilalle tehdään. Tyttäret Henna Suikki, Emmi Lipsanen ja Anni Nenonen työskentelivät sosiaali- ja terveysalalla.

Perheen esikoinen Henna päätti ostaa päätalon, joka lohkottiin tässä vaiheessa erilleen metsätilasta. Hän ei halunnut ottaa koko tilaa hoitaakseen. Tilakokonaisuuteen kuuluvat pellot oli jo vuokrattu ulkopuolisille.

Heli ja Atte rakensivat itselleen uuden talon tilaan kuuluneelle rantatontille. Sopiva paikka löytyi tutkimalla metsän maapohjaa.

UPM Sukupolvenvaihdos – sujuvasti polvelta toiselle

”Istuimme kuusikossa ja totesimme, että tässä on meidän paikkamme. Se vain tuntui oikealta”, Atte sanoo. 

Vuonna 2019 perhe alkoi puhua siitä, miten sukupolvenvaihdos käytännössä toteutettaisiin. Asia ei tullut tyttärille yllätyksenä.

”Olemme kasvaneet ajatukseen jo nuorena ja asuneet aina metsän vieressä”, Henna kertoo.

UPM:ltä apua sukupolvenvaihdokseen 

Lipsaset olivat tehneet yhteistyötä UPM:n kanssa jo pitkään. Kun he kuulivat UPM:n tarjoamasta sukupolvenvaihdospalvelusta, he ottivat yhteyttä lakipalveluasiantuntija Minna Ikoseen. Perhe tapasi Ikosen ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2020, ja vuotta myöhemmin allekirjoitettiin kauppasopimus.

Käytännössä sukupolvenvaihdos aloitettiin neuvottelemalla asiasta pankissa. Siellä arvioitiin Lipsasten edellytyksiä ja mahdollisuuksia sukupolvenvaihdokselle.

”Ehdotimme, että tekisimme metsätalousyhtymän, jos tyttäret suostuisivat siihen. Halusimme siirtää kokonaisvastuun tilasta heille”, Atte kertoo.

Yhteismetsä on ratkaisu sukupolvenvaihdokseen

Seuraavaksi sukupolvenvaihdoksesta pidettiin suunnittelupalaveri Ikosen kanssa UPM:n Juvan-konttorilla. Hän oli tutustunut tilatietoihin ja kartoitti perheenjäsenten tarpeita ja toiveita. Näiden tietojen perusteella hän esitteli perheelle erilaisia vaihtoehtoja ja laskelmia sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta käytännössä.

Lipsasten kolmesta tilasta kahdelle oli kaavoitettu rantatontteja. Ikosen suosituksesta he pyysivät kuntaa muuttamaan osan niistä tavalliseksi metsätalousmaaksi. Kaavamuutoksen saamiseen meni kuukausia, mutta kun ylimääräiset rantatontit poistettiin, kauppahinta pieneni merkittävästi. 

Sukupolvenvaihdos pelotti etukäteen

Tyttäret päätyivät maksamaan vanhemmilleen alle 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Loppuosan he ottivat lahjana, josta maksoivat lahjaveron. Ennen lopullista kauppaa verottajalta pyydettiin ennakkoratkaisu lahjaverotuksesta. Tähän meni eniten aikaa koko prosessissa.

”Kun saimme päätöksen, tiesimme lopulliset lainasummat ja lahjaverojen määrät. Niiden perusteella neuvottelimme lainoista pankin kanssa”, Emmi sanoo.

Vanhemmat halusivat antaa tyttärilleen päätäntävallan kauppahinnasta.

”Ajattelimme, että hinnan täytyy olla sellainen, että se tuntuu heistä hyvältä. Ei ole kenenkään etu, jos hinnasta ruvetaan vääntämään viimeiseen euroon asti. Siitä tulee helposti katkeruutta, josta kärsitään loppuelämä”, Atte sanoo.  

Suunnittele metsätilan omistajanvaihdos hyvin

Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, miten sukupolvenvaihdos toteutui käytännössä, mutta Emmin mukaan asian pohtiminen ei ollut helppoa.

”Kaikilla on ollut pelko takaraivossa. Olihan tämä hirveän iso kauppa! Jokainen joutui ottamaan henkilökohtaista lainaa verojen maksuun.”

Epäröinnin hetkillä Ikosen panos oli ratkaiseva.

”Hän vakuutti, että tämä on ainut järkevä tapa toimia. Jos olisimme miettineet asiaa vain keskenämme, emme olisi varmaankaan uskaltaneet viedä tätä loppuun”, Emmi korostaa.

”Minna teki sukupolvenvaihdoksen meille helpoksi”

Lipsasten mielestä yhteistyö Ikosen kanssa sujui erinomaisesti.

”Hänen kanssaan oli todella mukava toimia. Kaikki meni luontevasti ja kivuttomasti. Papereita tehdessä naurettiinkin paljon. Tuntuu helpottavalta, että vetovastuu saatiin siirrettyä tytöille näin jouhevasti”, Atte kiittelee.

”Minna teki sukupolvenvaihdoksen meille äärimmäisen helpoksi. Hänellä oli tarvittava tieto ja oikeat lomakkeet eri tahoille. Hän piti ohjia käsissään”, Henna jatkaa. 

Suunnitteletko metsätilan sukupolvenvaihdosta?

Tyttäret omistavat tilan tasaosuuksin. He ovat sopineet, että Emmi organisoi pääasiassa metsäyhtymän metsäsuunnitelmia ja puukauppoja, mutta asioista päätetään yhdessä. Emmi aikoo tehdä metsästä itselleen uuden ammatin: hän aloittaa syksyllä metsätalousinsinöörin opinnot.

Sisarukset tekevät metsässä isänsä kanssa pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten istutusta ja raivausta.

Nyt kun sukupolvenvaihdos on käytännössä hoidettu, uudet omistajat arvioivat, että toiminnassa ei tapahdu suuria muutoksia. Jatkossa palveluita tosin ostetaan enemmän ulkopuolisilta toimijoilta.

Maa- ja metsätalouden verotukseen erikoistunut Heli pystyy auttamaan tyttäriään metsäyhtymän veroilmoituksen tekemisessä, ja Atte jatkaa metsänhoitotöitä kuten ennenkin.

Perinne on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle

Atte nauttii metsästä erityisesti kuulaina syysaamuina.

”Ei ole ihanampaa tunnetta kuin se, kun astelee harvennustöihin ensimmäisillä pikkupakkasilla. Silloin mieli lepää. Päivän jälkeen on hienoa katsoa, minkälaiset rivit on saanut aikaiseksi.”

Sisarusten metsänhoitoa ohjaa UPM:n kanssa tehty metsäsuunnitelma ja isän päässä oleva hiljainen tieto, jota hän on jakanut tyttärilleen, kun he ovat kiertäneet palstoja yhdessä. Siitä on ollut sukupolvenvaihdoksessa hyötyä.

Näin tehtiin onnistunut sukupolvenvaihdos

Lipsasen perheessä lapset eivät ole juurikaan osallistuneet metsätöihin nuoruudessaan, koska niitä tehtiin silloin, kun he olivat koulussa.

”Vanhemmat olivat aamuin illoin navetassa, ja päivällä iskä lähti metsään. Muistan sen tuoksun, kun hän tuli kotiin: sekoitus tuoretta puuta, bensaa, hikeä ja kahvia. Hänellä oli aina punainen termospullo villasukassa mukana metsässä”, Emmi muistelee.

Maatilan töitä sisarukset ovat tehneet pienestä pitäen. Erityisesti polttopuiden kantaminen pinoihin on ollut heidän tehtävänsä. Nyt tämä perinne on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki 3/2023 -lehdessä.

Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit istutukseen ja hoitoon
Artikkeli | 6 min

Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit istutukseen ja hoitoon

Lue lisää
UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle
Blogi | 4 min

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle

Lue lisää
Sukupolvenvaihdos tarjoaa metsävähennyksessä kotikenttäedun
Blogi | 3 min

Sukupolvenvaihdos tarjoaa metsävähennyksessä kotikenttäedun

Lue lisää