UPMMetsä

Rämeiden ristiriidat – Suomen metsä herättää kiivaita tunteita

Ihmisten suhde metsiin on muuttunut. Ennen metsät tarkoittivat toimeentuloa ihmisille ja vientituloa kansakunnalle. Nyt metsät nähdään hiilinielujen, virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kautta.

Mutta mikä ajassamme sitten ruokkii metsäkonflikteja? Entä miten ne tulisi ratkoa?

UPM Metsä -podcastissa aiheesta on keskustelemassa Akordi Oy:n perustaja ja Itä-Suomen yliopiston ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen. Seuranaan hänellä ovat podcastin juontajat, UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja UPM Metsän ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.

Milloin on kyse konfliktista?

”Konfliktissa joku osapuoli häiritsee toisen osapuolen tavoitteiden toteutumista”, Lasse Peltonen tiivistää. ”Konfliktin erottaa ristiriidasta esimerkiksi konfliktin pitkäkestoisuus. Se on tietoista kampittamista. Juuri tietoisuus konfliktista on oleellinen osa sitä.”

”Konfliktista ei kuitenkaan välttämättä hyödy kukaan”, Peltonen jatkaa.

Inka Musta nostaa kuitenkin esiin valta-asetelmat ja niiden luomat epätasa-arvoiset tilanteet.

”Esimerkiksi metsänomistajalla ja kansalaisjärjestöllä tai yksittäisellä kansalaisella on käytettävissään hyvin eri vallankäytön välineet. Sen, jolla ei ole valtaa, täytyy toisinaan hakea konfliktia tai esimerkiksi tuoda asiaa julkisuuteen.”

”Kyllä. Asioiden eskaloiminen saattaa hyödyttää silloin, kun ei ole muuta tapaa toimia,” Johanna Haapala jatkaa.

Koko kansan keidas

Metsäasiat kiinnostavat nykyään kaikkia. Tai jos nyt eivät aivan kaikkia, niin ainakin huomattavasti laajempaa yleisöä kuin ennen.

Metsät ovat monen ihmisen lähiympäristöä, ja siksi niillä on usein henkilökohtaista merkitystä.

”10 vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että saan illanvietossa perustella käytettäviä metsänkäsittelymenetelmiä. Aihe ei todellakaan ollut kiinnostuksenkohteena vielä jonkin aikaa sitten. Mutta nykyään metsänhoidolliset aiheet nousevat usein esille,” Johanna Haapala kertoo.

”Nykyinen entistä aktiivisempi ja laajemman ryhmän käymä keskustelu haastaa myös ammattilaiset pohtimaan, ovatko käytetyt argumentit varmasti vedenpitäviä”, Inka Musta sanoo.

Metsäalan sidosryhmien määrä on kasvanut huomattavasti. Kuka vain voi nykyään nostaa asiat tapetille.

Kuuletko vai kuunteletko?

Mitä useampi kokki, sitä enemmän eriäviä mielipiteitä.

Mistä löydämme konfliktinkin keskellä kunnioituksen toisia kohtaan? Mitä kukin voi tehdä poteroitumisen välttämiseksi?

”Avainsanat ovat inhimillinen kommunikaatio ja kuunteleminen. Lähtökohtana tulisi olla toisen kuunteleminen – ei oman asian esittäminen. On tärkeää olla oikeasti kiinnostunut siitä, mitä toinen osapuoli haluaa sanoa”, Lasse Peltonen muistuttaa.

Kasvokkain kohtaamiset ovat konflikteissa tärkeitä.

”Luottamus ei välity tekstissä. Kasvokkain käyty keskustelu on aina ihan eri juttu”, Peltonen jatkaa.

Toinen osapuoli ei aina ole vastustaja – vaan jopa kumppani. Vaikka asioista saatetaankin olla välillä eri mieltä.

”Me tarvitsemme kansalaisjärjestöjä! Ne ovat toimintamme tuki ja tärkeä osa yrityksemme toiminnan oikeudenmukaisuuden ja vastuunkannon verifiointia”, Johanna Haapala alleviivaa.

Inka Musta on samaa mieltä. ”Järjestöt ovat kirittäjiämme ja sparraajiamme. Eli mielettömän tärkeä osa työtämme.”

Kiinnostuitko? Kuuntele koko keskustelu podcast-jaksosta. UPM Metsän jaksot kestävät 30–45 minuuttia. Jokaisessa jaksossa valitaan myös viikon laji 22 000 lajin joukosta, ja tässä jaksossa lajiksi valikoitui kuukkeli.