Myllypuro kuhisee elämää

Keski-Suomen ELY-keskus ja UPM kunnostivat Multian Myllypuron mieluisaksi elinympäristöksi taimenille ja muille virtaavassa vedessä viihtyville eliöille. Vuonna 2018 alkanut työ jatkuu UPM:n uudella virtavesiohjelmalla, jonka tavoitteena on kunnostaa tai vapauttaa 500 kilometriä virtavesiä.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki ja UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen katselevat tyytyväisinä Multian Myllypurossa virtaavaa, kirkasta vettä. Laihonen kumartuu nostamaan puron pohjalta parin nyrkin kokoisen kiven.

 

”Tämähän kuhisee elämää”, Laihonen huudahtaa.

 

Ja niin todella kuhisee – kiveen on kiinnittynyt useita päiväkorennon toukkia, jotka saattavat elää virtaavassa vedessä jopa vuosia ennen aikuiseksi kehittymistä. Tällä kertaa emme tapaa järvitaimenia, mutta niitäkin Myllypurossa todistettavasti liikkuu – asia on todennettu koekalastuksissa.

Yhteistyöllä hyvä tulos

 

Reilun kilometrin mittainen Myllypuro yhdistää Termitty-järven ja Sinervä-järven. Vesi kulki purossa hyvin jo ennen kunnostusta, mutta Sinervämäentien alittava siltarumpu esti vaelluskalojen liikkumisen järvestä toiseen.

 

”Vesi ryöppysi rummun alapäästä puolen metrin korkeudelta putouksena puroon ja muodosti vaellusesteen ylävirtaan pyrkiville vesieliöille. Puroon oli jo aikaisemmin istutettu taimenen mätiä ja poikaset olivat kehittyneet ja kasvaneet hyvin”, itsekin innokkaasti kalastava Perämäki kuvailee.

 

UPM:n ja ELY-keskuksen tiet kohtasivat, kun UPM etsi vaelluskalaohjelmaansa sopivia, kunnostettavia puroja. UPM:n yhtiökokous myönsi 60 000 euron lahjoituksen Keski-Suomessa sijaitsevien vaellusesteellisten tierumpujen kunnostushankkeisiin. Lahjoituksen turvin päästiin kunnostamaan Myllypuron tierumpua.

 

”Kun aloimme korjata ongelmaa, ajatuksena oli, että rummun uusimisella, puron alaosassa sijaitsevaa jyrkkää koskea loiventamalla ja kutusoraikkoja lisäämällä purosta saisi toimivan taimenen poikastuotantoalueen”, Perämäki sanoo.

Metsäautoteiden tierummut kannattaa tarkistaa

 

ELY-keskus ryhtyi rakennustöihin konsulttitoimisto Swecon tekemän suunnitelman pohjalta joulukuussa 2018. Viikon kestäneiden kaivuutöiden aikana siltarumpu vaihdettiin avarampaan ja sen molemmat päät loivennettiin siten, että kalat pääsevät sujahtamaan helposti rummun läpi. Rumpuvalmistaja Viacon toimitti Myllypuroon räätälöidyn rumpurakenteen.

 

"Rumpu on puolikaari, joten puro jatkuu luonnonkivipohjaisena myös tien alla. Rumpukaaren leveys vastaa puron leveyttä, joten se ei kiihdytä veden virtausta. Lisäksi asennuskaltevuus vastaa puron luontaista kaltevuutta”, Perämäki kuvailee.

 

Myllypuron kaltaisissa virtaavissa vesissä elää taimenten ja korentojen lisäksi järvikaloja, kuten pieniä mateita, ahvenia, särkiä, pikkunahkiaisia ja kivisimppuja. Myös rapuja, simpukoita sekä erilaisia vesihyönteisiä ja niiden toukkia esiintyy.

 

Perämäki kannustaa kaikkia metsänomistajia tarkistamaan omien metsäautoteidensä tierummut. Vaellusesteiden poistaminen onnistuu asiantuntijan avulla usein hyvin pienillä toimenpiteillä.

 

”Jos maanomistaja huomaa voimakasvirtaisia tai vettä korkealta pudottavia tierumpuja, hänen kannattaa olla yhteydessä ELY- tai Metsäkeskukseen. Asiantuntijat osaavat ehdottaa sopivia korjaustoimia. Joskus kunnostukseen voi saada myös valtion tukea”, Perämäki sanoo.

 

Keski-Suomessa on ELY-keskuksen aktiivisen toiminnan ja UPM:n lahjoituksen ansiosta kunnostettu muitakin puroja. Nousuesteitä on poistettu Multian Myllypuron lisäksi Viitasaaren Myllypurosta ja Huopananpurosta, Petäjäveden Lihajoesta ja Joutsan Kiertojoesta.

Jatkuvuus on tärkeää virtavesien ekosysteemeille

 

UPM julkisti vuonna 2023 uuden virtavesiohjelmansa, joka pitää sisällään aikaisemman vaelluskalaohjelman. Virtavesiohjelman tavoitteena on kunnostaa tai vapauttaa vuoteen 2030 mennessä 500 kilometriä virtavesiä Suomessa. Tämä tapahtuu kunnostamalla koskia ja puroja sekä poistamalla vaellusesteitä, kuten purkamalla patoja ja uusimalla metsäautoteiden tierumpuja.

 

”Osallistumme myös erilaisiin pilotti- ja tutkimushankkeisiin yhteistyössä asiantuntijajärjestöjen, yritysten ja ELY-keskusten kanssa”, UPM Metsän Miika Laihonen kertoo.

 

Sisävesien monimuotoisuuden kehittämisessä on kyse paitsi vaelluskalojen reiteistä ja sopivista kutu- ja poikasalueista, myös muiden uhanalaisten lajien, kuten kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan elinympäristöjen parantamisesta.

 

”Jatkuvuus on virtavesien ekosysteemien elinvoimaisuudelle tärkeää, sillä virtavedet yhdistävät eri elinympäristöjä toisiinsa”, Laihonen sanoo.

 

Yhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa on hänen mukaansa edellytys luonnon monimuotoisuuden kehittämiselle.

 

”Meille on tärkeää saada tehdä monimuotoisuushankkeita eri tahojen kanssa. Yhtiön ulkopuolisen tietotaidon käyttö varmistaa hankkeiden onnistumisen, ja opimme samalla itsekin.”

 

UPM pyrkii säilyttämään purojen monimuotoisuuden niin omissa kuin metsänomistaja-asiakkaidensa metsissä. Uomia ei koskaan ylitetä koneilla turhaan. UPM jättää FSC® (FSC-C105876) -sertifioiduissa metsissään purojen uomien ympärille aina reilunkokoiset suojavyöhykkeet. Samoin toimitaan puukauppakumppanien metsissä, jotka on PEFC (PEFC/02-21-17) tai FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu.

 

”Monimuotoinen metsäekosysteemi on paitsi terve ja luonnoltaan rikas, myös tuottava”, Laihonen muistuttaa.

Näillä vinkeillä alkuun metsäveroilmoituksen täytössä
Artikkeli | 5 min

Näillä vinkeillä alkuun metsäveroilmoituksen täytössä

Lue lisää
UPM lahjoittaa jälleen metsänomistajille lehtipuiden taimia Lahden alueella
Artikkeli | 1 min

UPM lahjoittaa jälleen metsänomistajille lehtipuiden taimia Lahden alueella

Lue lisää
Menestyvät yritykset ovat yhteiskunnan etu
Artikkeli | 3 min

Menestyvät yritykset ovat yhteiskunnan etu

Lue lisää