UPMMetsä

Metsästä maailmalle

Kun puu kaadetaan, minne se päätyy? No esimerkiksi englantilaisen talon komeaksi portaikoksi. Seurasimme puun monivaiheista reittiä Suomesta ulkomaille asti.

Puun matka metsästä lopputuotteeksi vaatii monen ammattilaisen saumatonta yhteistyötä. Kaikki saa kuitenkin yleensä alkunsa tavallisten suomalaisten metsistä, joista valtaosa UPM:n käyttämästä puusta on peräisin. Niistä ostetut puut toimitetaan koosta ja laadusta riippuen joko sellu-, paperi- tai vaneritehtaalle tai sahalle.

Puu hyödynnetään resurssitehokkaasti: suurin osa rungosta käytetään sahatavaraan ja vaneriin, pienemmät osat selluun sekä oksat ja latvukset energiaksi. Päätyäkseen tukkipuuksi sahalle puulla täytyy olla ikää. Esimerkiksi mäntytukin minimipaksuus tukkipölkyn latvasta on 15 senttiä. Arvokkaimpia osia ovat oksattomat tyvitukit.

Metsän uudistushakkuissa puiden ikä on 70–100 vuotta. Viime vuosina hakkuutapojen kirjo on kasvanut, eikä avohakkuu ole enää itsestään selvä valinta.

”Suosiota on kasvattanut muun muassa jatkuvapeitteinen metsänhoito, jossa maastoon jätetään eri-ikäisiä puita. Kun hakkuuta aletaan suunnitella, kysytään aina ensin metsänomistajan mielipidettä. Menetelmiä myös kehitetään jatkuvasti”, kertoo UPM:n metsäasiakasvastaava Lauri Kahila.

Kahila korostaa alkuvaiheen metsänhoidon merkitystä.

”Raivaussahaa kannattaa käyttää taimikossa ahkerasti, jotta hyvälle puuainekselle jää tilaa kasvaa. Näin puusta saa aikanaan parhaan tuoton.”

Puukaupan jälkeen UPM:llä on yleensä kaksi vuotta aikaa toteuttaa hakkuu, mutta useimmiten puut korjataan puolen vuoden sisällä. Aikatauluun vaikuttavat tuotantolaitosten tarpeet, vuodenaika ja lähiseudun muut hakkuutyömaat. Nykyisin suurin osa hakkuista tehdään sulan maan aikaan.

Puut myydään metsäyhtiölle pystykauppana: puista maksetaan sovittu kantoraha, ja UPM alihankkijoineen vastaa puun hakkuusta ja kuljetuksesta. Hakattavat kuviot, puun varastopaikat ja kuljetusreitit sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa sähköisen korjuukartan avulla.

Korjuukartan laadinnassa käytetään ilmakuvia ja digitaalisia aineistoja, jotka kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi laserkeilauksen avulla saadaan kartta, jossa eripituiset puut näkyvät eri väreissä.

Metsäasiakasvastaava täydentää karttaan vielä sähkölinjat, pehmeät kohdat ja jyrkänteet, mahdolliset kaivot ja lähteet sekä arvokkaat luontokohteet, kuten metsälammet ja luonnontilaiset purot, jotka jätetään hakkuun ulkopuolelle.

”Joskus maastosta löytyy erikoisempiakin kohteita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja”, Kahila sanoo.

Metsäasiakasvastaavan laatimat korjuuohjeet viimeistellään vielä metsässä. Tämän tekee korjuuyrittäjä, joka merkitsee hakkuualueen kuitunauhoin ja suunnittelee metsäkoneiden ajourat. Sitten korjuukartta on valmis lähetettäväksi hakkuukoneen tietokoneelle.

Ruovedellä hakkukoneen hytissä työskentelee mäntymetsää ensiharventava Samu Riikonen jämsäläisestä Kone-Yijälästä. Suurin osa tänään korjattavasta puusta toimitetaan kuitupuuksi sellunkeittoon.

Koneen jykevä koura katkoo rivakasti harvennettavia mäntyjä tietokoneelle syötetyn korjuukartan mukaisesti. Puiden katkomiseen on saatu ohjeistus tuotantolaitoksilta.

”Hakkuukone optimoi jatkuvasti hakkuun kulkua. Kouran tarttuessa runkoon se laskee napin painalluksella rungon läpimitan, pituuden ja optimaaliset katkontakohdat. Näin maksimoidaan puun kokonaisarvo eikä mitään mene hukkaan”, Riikonen sanoo.

Metsätyössä tarvitaan itsenäistä otetta ja tarkkuutta. Joskus kuljettaja näkee silmämääräisesti jotain, mitä ohjeissa ei ole osattu ottaa huomioon. Tavoitteena on jättää hyvin suorat ja vähäoksaiset puut kasvamaan.

”Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, koska työssä käsitellään metsänomistajien arvokasta omaisuutta.”

Parhaina päivinä hakkuukoneen kuljettaja saa harvennushakkuusta sata kuutiota puuta. Se kootaan siisteiksi pinoiksi hakkuualueen laitamille odottamaan kuljetusta. Työtä tehdään kahdessa vuorossa aamukuudesta alkaen.

Hakkuualueelta on reilun puolen tunnin ajomatka Korkeakosken sahalle. Sahan porteista kulkee päivittäin viitisenkymmentä tukkirekkaa. Kaikki puu saadaan lähialueilta.

”Tärkeintä sahan kannalta on se, että tasalaatuista tukkipuuta on jatkuvasti saatavilla. Hakkuutoimintaa suunnitellaankin sahojen tarpeiden mukaan”, sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo.

Tukit puretaan lajittelulinjalle, jolla ne laadutetaan yksitellen röntgenlaitteistolla. Pituuden lisäksi mitataan läpimitta sekä esimerkiksi tiheys ja oksaisuus. Mittaustulosten perusteella tukit jaetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisiin sahausluokkiin.

Näin tuotannonsuunnittelulla on useita pinoja samanlaisia tukkeja, joista puutavara sahataan asiakkaiden tilausten mukaan. Kun laadultaan samankaltaisista tukeista sahataan haluttuja lopputuotteita, hävikkiä syntyy vähän. Tästä ollaan sahalla erityisen ylpeitä.

”Arvokkaasta puusta ei mene puruakaan hukkaan, vaan kaikki prosessissa syntyvä hyödynnetään. Emme edes puhu jätteistä vaan tuotannon sivuvirroista. Tämän sahan ainoat jätteet ovat työntekijöiden eväspaperit”, Kotivuori kehuu.

Täysin automatisoidun sahausprosessin alussa puut ohjataan kuorimakoneeseen. Kuori hyödynnetään tarkkaan lämpöenergiaksi. Seuraavaksi tukin uloin pinta haketetaan, ja hake hyödynnetään sellun valmistuksessa yhtiön muissa tehtaissa.

Vannesahauksessa erotetaan tukin pintalaudat. Sen jälkeen päästään pyörösahauksella kiinni sydäntavarakappaleisiin. Kappaleet lajitellaan tuoreina mittojen ja laadun mukaan. Sitten sahatavara rimoitetaan kuivauskuormaksi, joka viedään noin 70-asteiseen kuivaamoon.

Loppulajittelussa kappaleet kuvataan vielä neljältä sivulta, jotta varmistetaan, että tavara vastaa tilattua. Paketoinnin jälkeen sahatavara on valmis toimitettavaksi asiakkaalle. Sahalta kulkee satamaan juna joka arkipäivä.

Suurin osa Korkeakosken sahatavarasta menee kanta-asiakkaille. Tuotteita myös kehitetään jatkuvasti.

Kotivuori iloitsee puurakentamisen suosion kasvusta.

”Ihmisillä on nyt aikaa rakentaa, ja puuraaka-aineen imago on vahvistunut. Yhä enemmän arvostetaan esimerkiksi sitä, että puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan.”

UPM:llä on Merkittäviä sahatavara-asiakkaita muun muassa Isossa-Britanniassa. Kuudennen polven perheyritys James Donaldson Timberille menee kuormallinen suomalaista puuta joka kolmas viikko, kuten on mennyt jo yli 20 vuoden ajan.

”Teemme maaseudun vanhoihin, huolellisesti kunnostettuihin taloihin puusepäntyönä koristeellisia peiliovia sekä katto- ja lattialistoja. Valtaviin eteishalleihin tehdään näyttäviä portaikkoja kaiteineen. Puun edullisempia laatuluokkia käytetään piharakennuksissa”, ostopäällikkö Kenny Gale kertoo.

Gale on työskennellyt yrityksessä 36 vuotta. Hän arvostaa hitaasti kasvanutta suomalaista mäntyä, jonka laatu on ensiluokkaista ja tasaista. Galen mukaan se on parempaa kuin ruotsalainen mänty.

”Suomalaisen puutavaran pituusluokat ovat parempia, ja puu on tiukkasyisempää. Tämän ansiosta se on lujaa mutta helposti työstettävää. Juuri sellaista markkinoilla halutaan.”

”Puusepäntuotteet ja puusta rakentaminen kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Vastuullisuus, kestävyys ja ympäristöarvot ovat Britanniassakin pinnalla. Puussa arvostetaan myös sen tuntua ja ulkonäköä. Puu on yksinkertaisesti pop”, vahvistaa UPM Timberin Ison-Britannian aluejohtaja Jason Enticott.

 

Artikkeli on julkaistu Metsän henki 4/2020 -lehdessä, jonka voit lukea lehden Issuu-palvelusta.