UPMMetsä

UPM haluaa auttaa jokaista metsänomistajaa

UPM:lle metsänomistajien yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, joka näkyy asiakkaille hyvänä palveluna. Siksi kuuntelemme herkällä korvalla erilaisia metsänomistajia, niin aloittelijoita kuin konkareita.

Tulevatko metsänomistajat tasavertaisesti kohdatuksi sukupuolestaan, taustastaan, koulutuksestaan ja identiteetistään riippumatta? UPM:llä asia on yksiselitteinen: nämä seikat eivät vaikuta asiakkaan saamaan palveluun.

Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Naispuoliset metsänomistajat perustivat vuonna 2016 metsää omistaville naisille Facebook-ryhmän, jonka tarkoitus on edistää verkostoitumista ja jakaa tietoa. Moni nainen tuntee tulevansa sivuutetuksi puukaupoilla ja metsää koskevissa keskusteluissa.

Samantyyppiset kokemukset nousivat esiin myös nuorten metsänomistajien valmiuksia ja vastuuta käsittelevässä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Jotkut nuoret naiset olivat sitä mieltä, että perinteiset metsänomistajille suunnatut tilaisuudet ovat miesvaltaisia ja ”tyhmien kysymysten” esittäminen tuntuu vaikealta.

”Naismetsänomistajien haastatteluissa kuvastui jonkin verran metsänomistajuuden miehisyys. Veljen, isän tai isoisän tieto­taitoa metsiä koskien esitettiin paremmaksi kuin omaa. Jotkut naisvastaajat vähättelivät osaamistaan ja valtaansa liittyen päätöksentekoon”, sanoo tutkija Nina Tokola.

Haastatelluilla metsänomistajilla oli ideoita nuorten osallistumisen lisäämiseksi. He toivoivat kattavaa metsänomistajuuden tietopakettia verkkoon, sosiaalisen median hyödyntämistä metsäasioista kerrottaessa ja yhteisiä metsäkäyntejä metsäneuvojan tai varttuneen metsänomistajan kanssa.

”Myös vain nuorille metsänomistajille suunnatut vertaistilaisuudet olisivat tervetulleita.”

Lähes puolet metsänomistajista naisia

Yli 40 prosenttia suomalaisista metsänomistajista on naisia. Yksi heistä on espoolainen Kaija Lepistö, joka peri Kälviällä sijaitsevat metsät äidiltään tämän kuoleman jälkeen. Hän on ollut UPM:n asiakas kaksi vuotta, ja metsäasiakasvastaava on sama ihminen, jonka kanssa äiti aikoinaan asioi.

”Kari (Lassila) on suhtautunut minuun ja mieheeni täysin tasapuolisesti. Metsät ovat minun, ja olen kokenut, että minua on kuultu. Mikään ei ole ollut sukupuolesta kiinni”, Lepistö sanoo.

Koska hän asuu Espoossa, hän ei pääse käymään yli 500 kilometrin päässä sijaitsevissa metsissään kovin usein. Lepistö on ulkoistanut metsien hoidon pääosin UPM:lle, ja yhteistyö on sujunut hänen mielestään hyvin.

Lepistö arvostaa sitä, että metsäasiakasvastaava on edelleen sama tuttu ihminen, ja metsäasioita on ollut helppo hoitaa kaupungista käsin verkkopalvelun avulla.

”Olen aloittanut metsänomistajana ihan nollasta. Minulla ei ole mitään aiempaa kokemusta metsän omistamisesta, ja olisi ollut aivan mahdoton tehtävä sanoa itse, mistä voi kaataa ja mistä ei.”

Kasvotusten Lepistö ja metsäasiakasvastaava ovat tavanneet kolme kertaa. Viimeksi he kävivät yhdessä katsomassa, missä metsien rajat kulkevat.

”En ole kokenut vähättelyä, päinvastoin. Olen uusi metsänomistaja, ja olen siksi kysellyt paljon asioita. Kaikkeen on vastattu erittäin asiallisesti.”

UPM:lle metsänomistajien yhdenvertaisuus on tärkeää

”Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää. Vastuullisuus on olennainen osa UPM:n toimintaa. Sijoittajien, työntekijöiden ja asiakkaiden odotukset kirittävät meitä kehittymään jatkuvasti”, sanoo kehitysjohtaja Kaisa Ventelä-Nilsson.

Ventelä-Nilsson vastaa UPM:n henkilöstön strategisesta kehityksestä. UPM:n tavoitteena on työympäristö, jossa jokainen saa osallistua ja olla oma itsensä. Monimuotoisuuden ja osallistamisen eteen on tehty järjestelmällisesti työtä vuodesta 2015.

Työntekijöitä koulutetaan, johtamisessa panostetaan kaikkia osallistavan kulttuurin luomiseen ja sosiaalisen vastuun tavoitteita sekä niissä edistymistä seurataan.

”Käymme läpi esimerkiksi palkitsemista ja uralla etenemistä säännöllisesti. Varmistamme, että eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet”, Ventelä­Nilsson sanoo.

Loppuvuodesta 2021 UPM sai valmiiksi selvityksen sukupuolten palkkatasa-arvosta ja päätti poistaa selittämättömät palkkaerot. Noin 400 työntekijää sai tämän vuoden alussa yhdenvertaisuuskorotuksen.

”Huomasimme, että suoritukseen perustuviin palkantarkistuksiin ja bonuspäätöksiin ei liittynyt sukupuolten välistä eriarvoisuutta, mutta naisten pienempien aloituspalkkojen takia palkkatasa-­arvossa oli vielä korjattavaa.”

Monimuotoinen työympäristö on tärkeä arvo

Monimuotoisen työympäristön edistäminen on pitkäjänteistä työtä. UPM:n tavoitteena on esimerkiksi parantaa työyhteisön yhteisöllisyyttä ja lisätä naisten osuutta esihenkilötehtävissä.

”Ihmiset ovat olleet tosi iloisia, että näitä aiheita käydään läpi. Monelle on kuitenkin tärkeää, että monimuotoisuutta ajatellaan monipuolisesti, ei esimerkiksi vain naisasiana.”

Työyhteisön arjessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, miten palavereissa käyttäydytään.

”Monimuotoinen työympäristö, jossa ihmiset saavat osallistua omana itsenään ja voivat hyvin, johtaa parempaan päätöksen­tekoon ja liiketoiminnan menestykseen.”

Tällaisessa työilmapiirissä on mukava työskennellä, mutta siitä on Ventelä-Nilssonin mukaan hyötyä myös liiketoiminnalle.

 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 1/2022.

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle
Blogi | 4 min

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle

Lue lisää
Sukupolvenvaihdos tarjoaa metsävähennyksessä kotikenttäedun
Blogi | 3 min

Sukupolvenvaihdos tarjoaa metsävähennyksessä kotikenttäedun

Lue lisää
Ruokaa tulvillaan
Artikkeli | 1 min

Ruokaa tulvillaan

Lue lisää