Kuinka sinusta tuli aikanaan metsänomistaja, Erkki Oksanen?
Ostin teini-iässä 1960-luvun alussa pienen palstan Pyhäjärveltä. Noihin aikoihin oli käytössä pinta-alaverotus, ja isäni hankki tyhjäksi parturoituja metsiä. 1970-luvulla hän jakoi osan niistä minulle ja veljelleni.
Kun isäni kuoli vuonna 2006, lapseni perivät häneltä huomattavan määrän metsätiloja, joihin minulla oli määräaikainen hallintaoikeus. Äitini osuuden lunastin vuonna 2011. Kaikkiaan palstoja oli 20 neljällä eri paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Milloin kiinnostuit yhteismetsästä?
Puhuin siitä jo isäni kanssa. Hänen kuolemansa jälkeen aloin miettiä, mitä tehdä metsille. Hankin kirjan yhteismetsästä ja aloin seurata aihetta alan lehdistä.
Ensin ajattelin, että perustan yhteismetsän lasteni kanssa. Kun juttelimme asiasta, minulle selvisi, että he ovat kyllä kiinnostuneita luonnosta mutta eivät metsän omistamisesta.
Keväällä 2020 liitit omat ja lastesi metsät Pohjanmaan yhteismetsään. Miksi?
Kamppailin vuoden päivät, kunnes olin valmis luopumaan perheen yhteismetsäajatuksesta. Varsinkin iltasella metsäasiat olivat monesti mielessä.
Alkuvuodesta 2019 aloin sitten etsiä muita vaihtoehtoja, ja ulkopuolinen yhteismetsä alkoi kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Halusin järjestää asiat nyt, kun olen vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Niin isänikin teki.
Minä olen ollut koko elämäni tekemisissä suvun metsien kanssa. Jos lapseni olisivat joutuneet pystymetsästä selvittelemään metsäomaisuutta, siitä olisi voinut tulla vaikeaa.
Miksi päädyit liittämään suvun perintömetsät UPM:n hallinnoimaan yhteismetsään?
Kuulin kotikulmilla UPM:n metsäasiakasvastaava Seppo Peltokorvelta, että UPM:llä on yhteismetsiä. Tutustuin niihin, ja ne vaikuttivat minusta hyviltä. UPM on liittänyt yhteismetsään myös omia metsätilojaan, ja se herätti minussa luottamusta. Rahastolla tai ulkomaalaisella sijoittajalla voi olla lyhytnäköiset ajatukset.
Pohjanmaan yhteismetsä oli lopulta aika luonnollinen valinta, koska minulla oli ollut pitkään metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa ja olin siihen hyvin tyytyväinen.
Mitä etua yhteismetsään liittymisestä on?
Yhteisössä asioiden hoito on lähtökohtaisesti ammattimaista, joten hoitotoimenpiteet ovat aina ajan tasalla. Yksittäiseltä metsänomistajalta saattaa joku nurkka jäädä hoitamatta.
Perinnönjaossa yhteismetsäosuuksia on helppoa jaella, ja yhteismetsän osakkuuteen kannustetaan myös verotuksellisesti. Veroprosentti on yhteismetsissä pikkuisen pienempi kuin yksityisellä metsänomistajalla.
Miten yhteismetsään liittyminen onnistui?
Sain UPM:ltä hyvää palvelua alusta loppuun. Yhteydenpito oli jouhevaa molemmin puolin. Ongelmat hoituivat aina parilla puhelinsoitolla. Sain kysymyksiini oikeudenmukaiselta tuntuvat ratkaisut. Kaikki meni ihan niin kuin pitikin.
Mitä neuvoja antaisit yhteismetsään liittymistä suunnitteleville?
Liittymiseen maanmittauksineen kannattaa varata aikaa. Olisin halunnut liittää metsät Pohjanmaan yhteismetsään jo vuoden alusta, jotta olisin säästynyt muun muassa veroilmoituksen tekemiseltä. Jo hyvissä ajoin tuli selville, että toiveeni oli epärealistinen. Liittäminen saatiin rekisteröityä kuitenkin maaliskuun lopussa.
Oletko tyytyväinen tekemääsi ratkaisuun?
Olen, sillä tietynlainen huoli on nyt omilta harteiltani pois. Metsäasiat eivät ole enää iltaisin mielessä. Syyskuussa kävin Tampereella yhteismetsän osakaskokouksessa. Siellä pääsin käyttämään ääntäni. Keskustelimme muun muassa metsävakuuttamisesta, ja minä otin vähän kotiläksyjäkin metsästyskysymyksistä.
Teksti: Meeri Ylä-Tuuhonen