UPMMetsä

Metsän monipuoliset hyödyt

Kannattavia metsähankintoja, hoitotoimet ajallaan ja hyviä keskusteluja metsäasiakasvastaavan kanssa – näin hoituvat Juha Viirimäen metsäasiat Seinäjoen Ylistarossa.

Metsän monipuoliset hyödyt

Puhekone hurahtaa käyntiin heti, kun Juha Viirimäki ja Risto Pihlajamäki pääsevät saman pöydän ääreen. Miehet tapasivat ensimmäisen kerran joskus 90-luvun alkuvuosina: Viirimäki oli metsätalousalan harjoittelijana, Pihlajamäki valvoi hänen harjoitteluaan. Kävipä sitten niin, että miehet joutuivat yhdessä pulaan: auto upposi kevättalviseen hankeen metsäautotiellä ja töitä piti tehdä väsymiseen asti, jotta matka pääsi jatkumaan.

”Siinä huomasimme, että tulemme hyvin toimeen keskenämme tiukassakin paikassa”, Viirimäki sanoo.

Vuodet ovat lujittaneet ystävyyttä, ja sen lisäksi Viirimäki ja Pihlajamäki ovat metsänomistaja ja metsäasiakasvastaava, joilla yhteistyö sujuu ja juttu luistaa. Ainakin näistä asioista miehet puhelevat mielellään, kun ovat yhteyksissä: hiihtokilometrit ja suunnistuskokemukset, auton huolto, rakentamisen konstit, maailmantalouden käänteet.

”Metsäasiat hoituvat siinä lomassa”, Pihlajamäki toteaa.

Metsäomaisuus kasvaa aktiivisesti

Metsänomistaja Juha Viirimäkeä innostaa se, että elämässä on paljon vaihtelevaa ja mielenkiintoista tekemistä. Viirimäki asuu perheineen kotitilaansa Ylistarossa, missä kesällä työllistää peltojen viljely ja talvella metsien hoito.

Työ biotalouden ja bioenergian asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa taas antaa mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa monenlaisia hankkeita. Omissa metsissä aika riittää lähinnä istutuksiin ja raivaukseen, muu teetetään.

”Tässä lähimetsässä on työpäivän jälkeen hyvä käydä sahaamassa tankillinen. Sauna lämpenemään ja hyötyliikuntaa raivaussahan kanssa, siitä saa peruskuntoa talven hiihtokilometrien kartuttamiseen”, Viirimäki naurahtaa.

Sijainti onkin yksi kriteereistä, kun Viirimäki ostaa lisää metsää – sen verran lähellä pitää palstan sijaita, että siellä on mielekästä pistäytyä. Kannattavia ostoksia ovat puustoiset, hyväpohjaiset palstat, joilla on ainakin jonkin verran mahdollisuuksia hakkuisiin heti ja pääoman tuottoon vastaisuudessa.

”Olen ostanut jonkin metsätilan joka vuosi vuodesta 1997 alkaen, ja onnistunut löytämään sopivia kohteita”, Viirimäki toteaa tyytyväisenä.

Kasvavan metsäomaisuuden kestävää hoitoa tukee Viirimäelle juuri valmistuva uusi UPM Metsäsuunnitelma. Kymmenen vuoden jaksolle tehtävä suunnitelma auttaa myös budjetoimaan tilan rahavirtoja ja maksaa Viirimäen mukaan jo sillä itsensä takaisin.

”Suunnitelman pohjalta pystyy tekemään rohkeammin päätöksiä, kun tietää varmasti, mitä mahdollisuuksia metsä tarjoaa”, Viirimäki sanoo.

”UPM:n järjestelmässä suunnitelmaan päivitetään kasvut, hoidot ja hakkuut, joten se pysyy ajan tasalla. Juha ymmärtää metsänomistajana suunnitelmallisen hoidon päälle hyvin”, Pihlajamäki jatkaa.

Metsän kasvu hyvään alkuun

Viirimäki haluaa hoitaa metsiään järkevästi ja suositusten mukaan. Ajallaan tekeminen on tärkeää, etenkin metsän kasvun alkuun saattamisessa. Hakkuuaukot viljellään nopeasti ja jalostetulla materiaalilla, taimikonhoidon ja harvennusten ei anneta odottaa.

”Jos tekeminen joskus venähtää, niin kyllä se tulee yöuniin asti. Hoitamatta jättäminen olisi metsän uudistukseen laitettujen panostusten heittämistä hukkaan, ja sehän harmittaisi”, Viirimäki sanoo.

FSC®-sertifiointiin (FSC®-C109750) Viirimäen metsät liitettiin reilu vuosi sitten. Keskustelu liittymisestä saattoi lähteä Pihlajamäen kanssa liikkeelle puun lisähinnasta ja menekin varmistamisesta maailmalla, mutta ympäristöasioilla oli liittymispäätöksessä vahva merkityksensä. Molemmat miehet liikkuvat mielellään luonnossa, suunnistavat ja hiihtävät, joten luonnon ehdoilla meneminen käy järkeen.

”FSC®:n kriteerit eivät minun nähdäkseni ole olleet mitenkään ylivoimaisia. Niiden noudattaminen vaatii tietysti kaikilta osapuolilta opettelua, jotta saadaan yhteiset pelisäännöt selviksi”, Viirimäki sanoo.

Tilalla on pitkät perinteet yhteistyöstä UPM:n kanssa, joten kumppanuussopimus on sekin luonteva ratkaisu. Viirimäki arvelee, että olisi joka tapauksessa jatkanut puukauppoja UPM:n eli käytännössä tutun metsäasiakasvastaavansa kanssa – miksi ei siis ottaisi kumppanuuden etuja, takuuhintaa ja bonusta, siinä samalla.

Koulusta kipinä metsäalalle

Viirimäen metsäinen ammatinvalinta ratkesi aikanaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Tie yliopistoon ei auennut eikä välivuosi houkuttanut, joten maatalousoppilaitoksesta tarttuivat matkaan sekä maatalouden perustaidot että kiinnostus metsäalaan.

Opinnot jatkuivat Tuomarniemen metsäopistossa, ja valmistumisen jälkeen kotitila odotti jo jatkajaa. Siinä vaiheessa tehdyt uuden sikalan piirustukset ovat kuitenkin edelleen pöytälaatikossa, sillä Metsäkeskuksessa aukeni bioenergiahankkeeseen liittyvä työpaikka.

”Olin juuri laittanut itselleni stokerikattilan hakelämmitystä varten, ja ajattelin, että osaisin neuvoa siinä muitakin”, Viirimäki kertoo.

Bioenergian parissa on sen jälkeen mennyt jo parikymmentä vuotta. Viime vuosina Viirimäkeä ovat lisäksi työllistäneet muun muassa luonnontuotteiden hyödyntämiseen, lämpöyrittäjyyteen ja kulotukseen liittyvät hankkeet – eikä tässä edes kaikki, mitä Viirimäen kalenteriin on mahtunut.

”Täytyy sanoa, että on tässä nähnyt paljon enemmän, kuin jos olisin nämä vuodet astellut joka aamu sikalaan”, Viirimäki toteaa.

 

Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 4/2019.