UPMMetsä

Metsän hiilitaseen laskenta

Ilmastonmuutos ja kansainvälinen huoli sen vaikutuksista ovat tuoneet mukanaan suuren joukon erilaisia tavoitetasoja, laskentoja ja termejä. Tässä artikkelissa avataan metsähiilen laskentaa UPM:n hiilitaselaskentoja esimerkkinä käyttäen.

Metsät ovat yksi keskeisimmistä ilmastoon vaikuttavista elementeistä ja yksi suurimmista hiilensitojista valtamerten ja soiden ohella. Samalla puusta valmistetuilla tuotteilla on tärkeä asema fossiilisen tuotannon korvaajana.

Näitä taustoja vasten on helppo ymmärtää, miksi metsähiilestä puhutaan paljon niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Hiiliasioiden nykytilan hahmottamiseksi ja eri toimien vaikutusten mallintamiseksi tarvitaan paljon laskentaa, joiden tuloksena syntyy metsien hiilitasetta, -nieluja, -varastoja ja -päästöjä kuvaavia lukuarvoja. 

Mitä metsän hiilitase tarkoittaa?

Ilmakehän ja metsien välinen vuorovaikutus pohjautuu toki biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin tapahtumiin ja on siten selitettävissä kovalla luonnontieteellä. Mutta hiiliasioiden arkiolemus on pysynyt jossain määrin abstraktina. Ehkä tämä johtuu siitä, että emme voi nähdä omin silmin kuinka kasvi sieppaa ilmakehästä hiilidioksidimolekyylejä. Emme myöskään metsässä kulkiessamme voi pysähtyä seuraamaan maaperähengitystä. Hämmennystä voi luoda sekin, että hiilikeskustelun käsitteistö on arkikielessämme vielä verrattain uutta ja sen käyttöön liittyy jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia.

Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ja niistä poistuu hiiltä hakkuiden ja luonnonpoistuman kautta. Näiden erotuksena muodostuu metsän nettonielu tai toisin sanoen hiilitase. Monet suuret metsänomistajat raportoivat metsiensä hiilitaseen säännöllisesti. UPM raportoi vuosittain omien metsiensä hiilitaseen. Laskennan tekee Luonnonvarakeskus käyttäen alan parhaita, tieteellisesti päteviä menetelmiä. Avaamme tässä tekstissä metsähiilen laskentaa UPM:n hiilitaselaskentoja esimerkkinä käyttäen.

Näin metsän hiilitase lasketaan

Metsän hiilitaseen laskennassa käytettävät pääkomponentit ovat puusto ja maaperä. Puuston kohdalla laskentamalli on varsin selkeä: puuston kasvusta vähennetään poistuma, sisältäen hakkuut ja luonnonpoistuman.

Maaperähiilen laskenta on monimutkaisempaa ja siinä kivennäis- ja turvemaat käsitellään erikseen. Kivennäismailla hiilitaseen laskenta perustuu mallinnukseen (Ilmatieteenlaitoksen Yasso-malli), jossa laskentamallin tarkastelun kohteena ovat maaperän orgaanisen hiilen määrä ja sen muutokset, karikkeen hajoaminen ja maaperähengitys. Turvemailla sovelletaan pinta-alaperusteisia päästökertoimia. UPM:n hiilitaselaskennassa maaperähiili lasketaan siis kivennäismaiden nielun ja turvemaiden päästön erotuksena.

Mitä metsän keskimääräinen hiilitase kertoo?

Koska eri vuosina vallitsee erilaiset kasvuolosuhteet, voi tapahtua kertaluonteisia luonnontuhoja ja hakkuutasot vaihtelevat puumarkkinatilanteiden sekä korjuuolosuhteiden seurauksena, on järkevää käyttää useamman vuoden keskiarvoja metsän hiilitasetta kuvaamaan. UPM:n laskelmissa vuonna 2021 raportoitu tulos 1,1 Mt CO2 eq  kuvaa viiden edellisen vuoden keskimääräistä hiilinielua.

Mitä tämä luku sitten käytännössä tarkoittaa? Jos otetaan vertailukohdaksi vaikka kotimainen liikenne, UPM:n Suomessa omistamien metsien hiilinielu vastaa melkein puolen miljoonan henkilöauton vuotuista päästöä. Koko Suomen metsien hiilinielu vuonna 2019 oli tilastokeskuksen arvion mukaan 22,9 Mt CO2 eq, se kattaa yli puolet vuoden 2019 koko energiasektorille arvioiduista hiilidioksidipäästöistä (39,1 Mt CO2 eq). Energiasektori on Suomen suurin päästölähde sisältäen mm. sähkön ja lämmöntuotannon sekä liikenteen.   

Tiede on luonteeltaan jatkuvasti kehittyvää. Uutta tutkimusta tarvitaan jatkuvasti, jotta voidaan päästä kohti entistä parempia tapoja mitata ja todentaa metsätalouden vaikutusta eri asioihin, kuten ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Luotettavien ja tieteellisesti pätevien laskentatapojen ohella tarvitaan entistä tarkempaa lähtötietoa laskentamalleihin syötettäväksi. Laskentojen rajaaminen oikein on myös oleellista: metsien käytön hiilivaikutukseen tulisikin kuvata koko ketju sisältäen metsänhoitotöiden, korjuun ja kuljetuksen päästöt, metsän hiilitaseen muutokset ja myös puusta valmistettujen, uusiutuvien ja fossiilisia korvaavien tuotteiden korvausvaikutukset.

 

Tutustu Hiilensidonta-demoon ja saat käsityksen puiden ja metsien hiilensidontakyvystä verrattuna arkielämästämme syntyviin hiilipäästöihin.

Täältä löydät metsien ilmastovaikutuksiin liittyvät keskeiset käsitteet.