”Monimuotoisella ekosysteemillä on kyky ottaa vastaan muutoksia ja selviytyä yllättävistäkin tilanteista. Sitä voi ajatella eräänlaisena ekovakuutuksena. Se on vakuutus siitä, että välttämättä ei tapahdu mitään. Siksi sille on hankala laskea hintaa”, Haapala sanoo.
UPM:n ympäristöasiantuntija Johanna Haapala ja kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava Timo Lehesvirta puhuivat luonnon monimuotoisuudesta ja suomalaisista metsistä UPM Metsän podcastissa.
Aamun säästöpuu ei ole illan lahopuu
Biodiversiteetin suhteen metsätaloudessa on paljon historiallista vajetta, jota pitää voida korjata. Yksi esimerkki on suhtautuminen lahopuuhun.
”Aiemmin vallalla oli ajatus, että kaikki lahopuu pitää poistaa mahdollisimman äkkiä, koska se lisää tauteja ja sieniä. Nyt tiedämme, että tilanne onkin juuri päinvastoin, ja lahopuun määrä oikeastaan lisää metsän kykyä selviytyä tuholajeilta”, Haapala sanoo.
UPM:n tavoite kuluvalle vuosikymmenelle on parantaa omissa metsissään Suomessa luonnon monimuotoisuutta niin, että sen voi todistaa ja mitata.
Lehesvirta muistuttaa, että luonnossa aika rakenteellisesta muutoksesta näkyvään muutokseen voi olla pitkä.
”Välillä tuntuu, että suomalainen metsätalous tuomitaan sillä perusteella, että tänä päivänä metsään jätetty säästöpuu ei vielä iltaan mennessä lahoa eikä siellä vielä ole lahopuulajeja. Pitää katsoa oikeassa aikaperspektiivissä, että voi nähdä sen lopputuloksen. Lahopuunkin kehittyminen vie aikaa”, Lehesvirta sanoo.
Biotalous ratkoo isoja ongelmia
Biotaloudella on iso rooli ympäristöystävällisempien ratkaisujen kehittäjänä. Puupohjaiset tuotteet tarjoavat kierrätettävän ja uusiutuvan vaihtoehdon muoville. Puurakennus puolestaan toimii urbaanina hiilivarastona koko elinkaarensa ajan.
”Meidän pitää jättää jälkeemme metsä, joka tuottaa fossiilista raaka-ainetta korvaavaa puuta. Monimuotoisuuden näkökulmasta onnistumme, kun metsä on paremmassa kunnossa kuin sen vastaanotimme”, Lehesvirta sanoo.
Luonnonsuojelussa pitää keskittyä lajistollisesti rikkaisiin ympäristöihin, jotka pitää myös tunnistaa. Pinta-alojen sijaan pitää suojella ekosysteemejä.
”On todella tärkeä, että saamme viestittyä biodiversiteetin tärkeyden kaikille päättäjille – talouden päättäjille, poliittisille päättäjille ja muille päättäjille. Jos sitä ei muuten voi tehdä, niin sitten numeerisesti. Mitkä oikeasti ovat vaikutukset, jos biodiversiteetti heikentyy ja ekosysteemin resilienssi vähenee”, Haapala sanoo.
Kiinnostuitko? Kuuntele koko keskustelu podcast-jaksosta. UPM Metsän jaksot kestävät noin 30 minuuttia. Jokaisessa jaksossa valitaan myös viikon laji 22 000 lajin joukosta, ja tässä jaksossa lajiksi valikoitui kuusi.