UPMMetsä

Metsä työllistää lähes 100 000 ihmistä

Suomalainen metsänomistaja tarjoaa metsänsä kautta työpaikan valtavalle määrälle ammattilaisia. Yksi heistä on puutavara-auton kuljettaja Juuso Keskinen, joka viihtyy työssään hyvin.

Juuso Keskinen, 32, vie Keski-Suomen metsistä raakapuuta UPM:n tehtaille. Puutavara-auton kuljettajana hän lastaa työkseen myös junia, sillä puuta kuljetetaan raiteita pitkin paljon puunjalostusteollisuuden tarpeisiin ympäri Suomen.

”Olen maalaispoikana touhunnut metsässä ja koneiden kanssa koko ikäni, joten tämä työ oli minulle luonteva valinta”, Keskinen sanoo.

Hänen työnantajansa on jämsäläinen Kuljetus A. Lehti Oy, joka on yksi UPM Metsän monista alihankkijoista.

Keskisen työkalu, Volvo 750 -kuorma-auto, painaa täydessä lastissa 76 000 kiloa. Metsäautoteitä on onneksi kohenneltu viime vuosina paljon, ja kääntöpaikat sopivat entistä paremmin isoillekin ajoneuvoille.

Useimmiten tiet kestävät auton painon ja ajaminen sujuu mukavasti, mutta kelirikot tuovat toisinaan haastetta työhön.

Tutustu metsäalan töihin

”Kun kesällä on kuivaa ja aurinko paistaa, niin mikäs siinä on ajellessa. Talvellakin tiet ovat yleensä hyvässä kunnossa, mutta syksyisin metsäautoteillä voi olla hankala ajaa.”

Keskinen tekee kaksivuorotyötä. Tiukat aikataulut tuovat toisinaan paineita: tehtailla on tarkat aikaikkunat, jolloin puuta saa viedä sisään, ja junatkin lähtevät aina tiettyyn aikaan. Keskinen on kuitenkin tyytyväinen työhönsä.

”Viihdyn erittäin hyvin. Tämä on itsenäistä ja mukavaa työtä, jossa saa melko rauhakseen ajella, ja minulla on käytössä hyvä kalusto.”

Metsänomistajan metsä työllistää valtavasti ihmisiä

Yksittäinen metsänomistaja ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka valtavan määrän eri alojen ammattilaisia hänen metsänsä työllistää metsänhoidon ja puunkorjuun kautta.

”Aikamoinen arvoketju siitä syntyy”, kiittää UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalainen.

Puukauppaa tehdessään metsänomistaja asioi aluksi metsäasiakasvastaavan kanssa. Sitten metsään tulee korjuun suunnittelija. Puunkorjuun alkaessa lavettiauton kuljettaja tuo paikalle metsäkoneet, joita ajavat hakkuukoneen kuljettaja ja kuormatraktorin kuljettaja.

Tienvarresta puutavara-auton kuljettaja vie puut esimerkiksi junaan, vesitiekuljetukseen tai suoraan tehtaalle. Työnjohtajat ohjaavat toimintaa.

”Me työskentelemme metsässä ja arvostamme luontoa”

Metsässä alkavat puunkorjuun jälkeen metsänhoitotyöt, jolloin maata muokataan ja taimet istutetaan. Puuntaimet tulevat UPM:n omalta taimitarhalta, jossa lukuisat alansa ammattilaiset huolehtivat taimien kasvatuksesta siemenestä istutusvalmiiksi puunaluksi asti.

”Ei ole mahdotonta, että puukauppakokonaisuuden parissa työskentelee eri vaiheissa ja tehtävissä jopa kymmeniä eri ihmisiä”, Nevalainen sanoo.

Metsä työllistää runsaasti alihankkijoita

Metsään liittyvien ammattien kirjo on kiinnostavan moninainen. Töitä riittää suorittavista ruohonjuuritason tehtävistä aina ylimpiin johtoportaisiin asti.

Metsäala työllistää yhteensä noin 62 000 suomalaista. Työt jakautuvat monille eri toimijoille ja alihankintaketjuille. Esimerkiksi UPM Metsä työllistää suoraan viitisensataa ihmistä omilla palkkalistoillaan ja lisäksi parituhatta henkilöä noin sadan sopimusyrittäjänsä kautta.

Metsäsektori työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti lähes 100 000 työntekijää. Esimerkiksi puutavara­autojen, metsäkoneiden ja muun urakointikaluston tuotanto ja huolto sekä alan tarvitsemat tuotteet ja palvelut ovat Suomessa iso bisnes.

UPM Metsä ostaa kaikki urakointityöt alihankkijoilta, kuten Juuso Keskisen työnantajalta Kuljetus A. Lehti Oy:ltä. Puutavaran kuljettamisen lisäksi sopimusyritykset huolehtivat muun muassa puunkorjuusta, metsänhoitotöistä ja puunkäsittelystä tehtailla.

Metsäalan koulutus ratkaisevassa asemassa

Metsäalan ammattilaisten kontolla on yli 20 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsätalouden vientiarvo oli viime vuonna 14 miljardia euroa.

”Metsäalan ammattitaito on pystyttävä turvaamaan, sillä puu on Suomelle erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa”, korostaa metsäalan kehittämispäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta.

Lautanen on itse alkujaan metsäkoneenkuljettaja. Metsäalan vetovoimaisuudella ja koulutuksen laadulla on hänen mukaansa iso merkitys sille, kuinka hanakasti alalle haetaan opiskelemaan ja saadaan ammattitaitoista väkeä. Jotta metsä voi työllistää, sen pitää houkutella.

”Nuoret opiskelijat pitävät metsäalaa innovatiivisena tulevaisuuden alana, joka edistää kestävää kehitystä ja voi myös vastata ilmastohaasteeseen. Työssä pääsee käsittelemään huipputeknisiä laitteita.”

Metsäsektorin tulevaisuus on pidettävä omissa käsissä

Kaksi kolmesta metsäalan ammattilaisesta valmistuu ammatillisista tutkinnoista, kuten puutavara­auton kuljettaja Juuso Keskinen. Hän opiskeli Jämsänkosken logistiikan linjalla mutta olisi voinut opiskella metsäalan perustutkinnon myös metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa.

Suosituin suuntaus metsäalan ammatillisessa koulutuksessa onkin juuri metsäkoneenkuljettajan ammatti, josta valmistuu vuosittain yli neljäsataa henkilöä. Siinä suuntautumisvaihtoehtoina ovat puutavara-autokuljetus, metsäkoneenkuljetus ja metsäkoneasentaja.

”Metsäkoneenkuljettajakoulutus on Suomen toisiksi kallein koulutus lentäjän ammattitutkinnon jälkeen. Metsäkoneenkuljettajan työssä päätöksenteon ja hienomotoriikan täytyy toimia yhdessä täydellisesti.”

Työllistääkö metsä jatkossakin?

Metsuri-metsäpalvelutyöntekijän ammattiin suuntautuvia opiskelijoita kaivattaisiin Lautasen mukaan paljon enemmän, sillä kovin moni opiskelija ei tähtää metsurin ammattiin vaan jää esimerkiksi hoitamaan omaa metsäänsä. Tällä hetkellä vain pieni joukko opiskelijoista päätyy metsureiksi.

”Olisi todella tärkeää saada koulutukseen hakeutumaan nuoria, joiden päämääränä on ammatti, jotta saisimme turvattua tämän alan osaamista vuosiksi eteenpäin.”

Myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskellaan metsäalaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuu metsäalan insinöörejä, ja töitä riittää.

”Laadukkaaseen insinöörikoulutukseen on mukavasti tulijoita. Osa insinööreistä päätyy asiantuntijatehtäviin metsätalouden puolelle ja osa metsäteollisuuteen.”

Kun koneet korvasivat tukkijätkän – metsä on ollut suomalaisten suurin työpaikka

Metsätalouden maistereita valmistuu Joensuun ja Helsingin yliopistoista. Moni maisteri hakee samoja tehtäviä kuin insinöörit.

Metsäala voi Lautasen mukaan tukea suotuisaa väestönkehitystä houkutellessaan nuoria ihmisiä syrjäseuduille kiinnostavan työn ja kilpailukykyisen palkan perässä.

”Tällä hetkellä suurin osa metsäalan opiskelijoista tulee kaupungeista ja taajamista eikä suinkaan maaseudulta, kuten voisi luulla.”

Metsä työllistää

  • Metsäsektori* (metsätalous + metsäteollisuus) työllistää 62 100 ihmistä, joista
  • Metsätalous työllistää 22 100 ihmistä
  • Metsäteollisuudessa työskentelee 40 000 ihmistä, joista
  • Sahatavara- ja puutuoteteollisuudessa työskentelee
  • 22 200 ihmistä ja
  • Paperi- ja kartonkiteollisuudessa 17 800 ihmistä.
  • Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
  • *Metsäsektori tarkoittaa metsätaloutta (metsänhoitoa sekä puun kasvatusta, korjuuta ja myyntiä) ja metsäteollisuutta (tehtaalta valmiiksi tuotteeksi) yhdessä.

 

Teksti on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 3/2022. 

Metsänomistajan asiakaskokemus mittarissa
Artikkeli | 4 min

Metsänomistajan asiakaskokemus mittarissa

Lue lisää
FSC-sertifikaatin hyödyt metsänomistajalle ovat kiistattomat
Artikkeli | 4 min

FSC-sertifikaatin hyödyt metsänomistajalle ovat kiistattomat

Lue lisää
Tulevaisuuden raaka-­aine
Blogi | 1 min

Tulevaisuuden raaka-­aine

Lue lisää