Kaarnakuoriaiset hyötyivät kuluneen kesän lämmöstä, ja nyt helteisen kesän tuhot alkavat näkyä.
– Kuusentähtikirjaaja ja kirjanpainaja ovat elintavoiltaan samantyyppisiä, mutta kuusentähtikirjaaja on torjunnan kannalta ongelmallisempi tapaus, UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri kertoo.
Jos tilanne ei ole edennyt metsässä epidemiaksi, kirjanpainajatuhoja saadaan hillittyä suhteellisen helposti kaatamalla heikentyneitä puita. Kuusentähtikirjaaja puolestaan lisääntyy kuusen latvoissa ja oksissa, mitä metsän hakkuusta jää maahan.
– Kuusentähtikirjaaja ei pääse tyvitukin läpi, vaan se lisääntyy ohuempikuorisessa materiaalissa. Jos metsästä poistetaan hakkuilla vain muutamia yksittäisiä puita, mutta jätetään oksat ja latvat jäljelle, kuusentähtikirjaajia vain ruokitaan ja autetaan sen tuhon jatkumista. Sen vuoksi sillä on niin hyvät lisääntymismahdollisuudet. Kun latva kuolee, puu heikentyy ja se voi houkutella kirjanpainajia iskemään puun tyviosaan. Tällöin puu kuolee kokonaan, Viiri sanoo.
Metsä kuolee pystyyn kaarnakuoriaisten jäljiltä
Kuusentähtikirjaajat iskeytyvät paitsi kuusiin, joskus myös mäntyihin. Ne voivat kuivattaa lopulta koko puun tai vain pelkästään latva- ja keskiosat, jolloin tyvi voi pysyä vihreänä vuosien ajan.
Aikaisemmin on ollut äärimmäisen harvinaista, että kuusentähtikirjaaja olisi tuhonnut yksittäisiä puita. Tänä vuonna se on kuitenkin tappanut ensiharvennusikäisiä, 30–40-vuotiaita puita.
– Nyt on tullut ilmi useampia tapauksia, jossa kuusentähtikirjaaja on iskenyt ensiharvennettuun metsään. Kaikki harvennuksen jälkeen jääneet puut ovat kuolleet. Tämä on erittäin hyytävä tilanne metsänomistajan kannalta, sillä metsänhän pitäisi alkaa kasvamaan tukkikasvua harvennuksen jälkeen. Näin ei kuitenkaan käy, vaan metsä kuolee pystyyn, Viiri kertoo.
Hakkuutähteiden korjaaminen hillitsee kuusentähtikirjaajaa
Jotta metsän hyönteistuholta vältyttäisiin, Heli Viirin tärkein neuvo metsänomistajalle on, että hakkuutähteet pitää viedä metsästä pois joka kerta kuusivaltaisen metsän harvennuksen yhteydessä.
– Ensiharvennuksen jälkeen metsässä liikkuminen ja hakkuutähteiden korjaaminen on hankalaa, kun jäljelle jääneitä puita pitää väistellä. Silti on äärimmäisen tärkeää, että tähteet siivotaan, Viiri muistuttaa.
Toinen tärkeä vinkki on se, että päätehakkuuta ja ensiharvennusta ei tulisi tehdä yhtä aikaa tai edes peräkkäisinä vuosina läheisille metsille. Harvennuksien heikentämät nuoret kuusikot ovat alttiita kuusentähtikirjaajien tuhoille. Nuorten kuusikoiden harvennuksia on myös syytä välttää kuusentähtikirjaajan parveiluaikana.
– Jos vieressä on avohakkuualue, minne on jäänyt hakkuutähteitä, riskinä on, että ensiharvennettuun metsään tulee naapurista kuusentähtikirjaajia. Pitäisi aina odottaa, että hakkuutähteet kuivuvat kunnolla. Silloin metsään ei tule kaarnakuoriaisia, Viiri sanoo.
Myös korjuuvaurioiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne altistavat metsää kaarnakuoriaisille. Ajokoneella liikkuessa pitää varoa, etteivät kuusien juuret rikkoudu.
Tiukentunut laki ehkäisee hyönteistuhojen leviämistä
Metsien kaupallisista hakkuista tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukseen. Ilmoitukseen merkitään, jos hakkuu tehdään metsätuhon vuoksi. Metsäkeskus koostaa tuhohakkuiden ilmoitukset avoimeen karttapalveluun. Metsänomistaja voi kartasta seurata, onko hyönteistuhoja tapahtunut oman metsätilan lähellä. Tällä voi estää tuhoja laajentumasta ja vähentää taloudellisia menetyksiä. Tästä syystä on tärkeää, että hakkuuilmoituksissa käytetään oikeaa syykoodia hakkuun yhteydessä.
Alkuvuonna 2022 tiukentuneen metsätuholain mukaan kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava eteläisen alueen metsistä 30 päivän kuluessa. Uusia alueita siirrettiin Etelä-Suomessa niin sanottuun A-vyöhykkeeseen, jossa kaadetut ja vahingoittuneet kuuset täytyy kuljettaa pois maastosta 15. heinäkuuta mennessä, jos niiden määrä ylittää kymmenen kuutiota. Tiukentuneet rajat ehkäisevät hyönteistuhojen leviämistä.