Miksi talvikorjuu on vähentynyt?
Metsäteollisuus tarvitsee tuoretta puuta jatkuvasti. Puuta ei enää voi korjata vain talvella ja jättää pinoon kesään asti. Metsäteollisuus tarvitsee tuoretta puuta. Tuoreudesta on paljon hyötyä: sen ansiosta sellutehtaalla täytyy käyttää vähemmän kemikaaleja.
Paperin kirkkauskin tulee nimenomaan tuoreesta, valkeasta puusta. Suomalainen sahatavara ja vaneri kilpailevat markkinoilla huippulaadulla. Se vaatii tuoretta raaka-ainetta.
Kalliita koneita ja työvoimaa on järkevää käyttää ympärivuotisesti. Kukaan ei halua tehdä töitä vain kolme kuukautta vuodessa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa on vaikea löytää ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia pätkätöihin.
Pitkän routajakson talvet ovat entistä harvinaisempia. Vielä pari vuosikymmentä sitten maa saattoi olla roudassa monta kuukautta. Nykyään talvet, joina maa on roudassa ja korjuu onnistuu sen takia hyvin, ovat entistä harvinaisempia ja lyhyempiä.
Vaikka viime talvi oli hyvä, maa oli roudassa vain 20 prosenttia vuodesta. Pelkästään talvella ei ehdi enää korjata kaikkia leimikoita.
Uudet menetelmät helpottavat työtä
Ensin laaditaan kartta
Metsäkeskus tuottaa korjuukelpoisuuskarttoja, jotka kuvaavat maaston kantavuuden lisäksi muun muassa leimikon ojitusta, maaperän laatua ja puuston runsautta.
Korjuukelpoisuuteen vaikuttavat myös korjuuajankohdan sääolosuhteet, kuten sateisuus. Laskennan lähtöaineistona käytetään laserkeilausta ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa.
Kun leimikko on määrä korjata, UPM:n metsäasiakasvastaava laatii korjuukartan metsänomistajalta ja kartta-aineistosta saadun tiedon perusteella.
Sitten merkitään leimikko
Tämän jälkeen korjuukartta toimitetaan korjuuyrittäjälle, joka jalkautuu maastoon tarkistamaan tilanteen omin silmin ja merkitsee leimikon.
Näin paras mahdollinen tieto on sen henkilön käsissä, joka korjuun suorittaa.