UPMMetsä

Kesäkorjuun yleistyminen hyödyttää metsänomistajaa

Viisikymmentä vuotta sitten leimikot korjattiin melkein yksinomaan talviaikaan maan ollessa jäässä. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen monestakin syystä, ja puuta korjataan ympäri vuoden.

Miksi talvikorjuu on vähentynyt?

Metsäteollisuus tarvitsee tuoretta puuta jatkuvasti. Puuta ei enää voi korjata vain talvella ja jättää pinoon kesään asti. Metsäteollisuus tarvitsee tuoretta puuta. Tuoreudesta on paljon hyötyä: sen ansiosta sellutehtaalla täytyy käyttää vähemmän kemikaaleja.

Paperin kirkkauskin tulee nimenomaan tuoreesta, valkeasta puusta. Suomalainen sahatavara ja vaneri kilpailevat markkinoilla huippulaadulla. Se vaatii tuoretta raaka-ainetta.

Kalliita koneita ja työvoimaa on järkevää käyttää ympärivuotisesti. Kukaan ei halua tehdä töitä vain kolme kuukautta vuodessa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa on vaikea löytää ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia pätkätöihin. 

Pitkän routajakson talvet ovat entistä harvinaisempia. Vielä pari vuosikymmentä sitten maa saattoi olla roudassa monta kuukautta. Nykyään talvet, joina maa on roudassa ja korjuu onnistuu sen takia hyvin, ovat entistä harvinaisempia ja lyhyempiä.

Vaikka viime talvi oli hyvä, maa oli roudassa vain 20 prosenttia vuodesta. Pelkästään talvella ei ehdi enää korjata kaikkia leimikoita.

Uudet menetelmät helpottavat työtä

Ensin laaditaan kartta

Metsäkeskus tuottaa korjuukelpoisuuskarttoja, jotka kuvaavat maaston kantavuuden lisäksi muun muassa leimikon ojitusta, maaperän laatua ja puuston runsautta.

Korjuukelpoisuuteen vaikuttavat myös korjuuajankohdan sääolosuhteet, kuten sateisuus. Laskennan lähtöaineistona käytetään laserkeilausta ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 

Kun leimikko on määrä korjata, UPM:n metsäasiakasvastaava laatii korjuukartan metsänomistajalta ja kartta-aineistosta saadun tiedon perusteella.

Sitten merkitään leimikko

Tämän jälkeen korjuukartta toimitetaan korjuuyrittäjälle, joka jalkautuu maastoon tarkistamaan tilanteen omin silmin ja merkitsee leimikon.

Näin paras mahdollinen tieto on sen henkilön käsissä, joka korjuun suorittaa.

Kesäkorjuun hyödyt

Puukauppa käy ympäri vuoden. Harvennushakkuut saa tehtyä ajallaan, eikä korjuurästejä synny, kun puuta korjataan myös kesällä. 

Koneet kehittyvät paremmiksi. Mitä enemmän leimikkoa korjataan kesällä, sitä enemmän korjuuyrittäjillä ja konevalmistajilla on motivaatiota kehittää kesäkorjuun koneita ja menetelmiä sellaisiksi, ettei korjuuvaurioita synny.

Metsäkoneiden pintapainetta on saatu pienemmäksi esimerkiksi akselimäärää lisäämällä. Tämä on vähentänyt sulan maan maasto­vaurioita. Telavalmistajat ovat kehittäneet suorakenkäisiä teloja, jotka eivät riko maanpintaa. Niiden kanssa voi ajaa samasta kohdasta useita kertoja myös kesällä. 

Kesä voi parantaa olosuhteita. Puut on parempi korjata hyvänä kesänä kuin huonona talvena, jolloin maa ei ole roudassa mutta kylmyys ja kosteus haittaavat korjuuta. Hyvänä kesänä maa imee tehokkaasti vettä ja sitä myös haihtuu paremmin.

Harvennushakkuilla saadaan parempaa jälkeä, kun pöllyävä lumi ei heikennä työskentelyolosuhteita. 

Mitä onnistunut korjuu edellyttää?

Huolehdi teiden kunnosta. Onnistunut kesäkorjuu vaatii sen, että metsätieverkosto on kunnossa säällä kuin säällä. 

Tee ennakkoraivaus ajallaan. Kesäkorjuun jälkeä parantaa huomattavasti se, että 1–2 vuotta ennen hakkuuta metsässä on tehty ennakkoraivaus.

Se on syytä tehdä huolellisesti ja rohkeasti – toki arvokkaat luontokohteet, riittävästi lehtipuustoa ja eläimille suojaisat tiheiköt säästäen. Ennakkoraivauksen voi tilata UPM:ltä tai tehdä itse.

Muista nämä asiat kesäkorjuussa: 

Huomioi hakkuissa lintujen pesimäaikoihin liittyvät rajoitukset alkukesästä. Lue ohjeet: metsateho.fi/metsankasittely-ja-linnusto. 

Arvokkaita luontokohteita suojellaan aina, mutta kesähakkuu voi olla talvihakkuuta parempi vaihtoehto. Kun lumi ei peitä näkymää alleen, kasvillisuudesta on helpompi havaita kohteen erityispiirteet. Myös maastosuunnittelu on helpompi tehdä sulan maan aikaan. 

Suorita havupuuvaltaisilla kohteilla kantokäsittely juurikäävän torjumiseksi.

Artikkeli on julkaistu Metsän henki 2/2021 -lehdessä. Lue koko lehti täällä.