Neljän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta sijaitsee upea Kuokkalan kartano. Jyväskylän kaupungin metsäasiantuntija Reijo Puttonen ja UPM:n metsäasiakasvastaava Jukka Karjalainen kävelevät kartanon pihasta Pirttimäen asuinalueelle, jossa harvennetaan noin viiden hehtaarin kokoista lähimetsää.
Jyväskylä on julkisyhteisö, joka hoitaa metsänomistajana asutuksen lähimetsiä noin kymmenen vuoden välein. Tavoitteena on pitää ne viihtyisinä, turvallisina ja elinvoimaisina luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.
”Metsäohjelma on meille tärkeä työkalu, joka linjaa kaupungin metsien hoitoa vuoteen 2030 saakka. Hoitamalla isoja alueita keskitetysti pystymme palvelemaan asukkaita mahdollisimman tasapuolisesti ja tehokkaasti”, Puttonen sanoo.
Asukkaiden toiveita kuunnellaan tarkasti. Heidän ajatuksiaan metsänhoidosta kysellään vuosittain, ja toiveet lähimetsästä kaadettavista ja säästettävistä puista otetaan huomioon.
Näin voit vaikuttaa julkisyhteisöjen metsienkäyttöön
Kaupunki tekee mallileimauksia puihin, jotka on tarkoitus kaataa.
”Leimauksissa on harkinta-aika, jotta ihmiset ehtivät sulatella asiaa ennen kuin metsäkone tulee paikalle”, Puttonen sanoo.
Julkisyhteisö pitää hyvää huolta metsistään
Jyväskylässä asutusten lähimetsiä hoidetaan pääsääntöisesti eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, jolla pyritään siihen, että väljennettyyn metsään saadaan versomaan lisää taimia.
Pirttimäen metsästä kaadetaan ensisijaisesti kuusia, jotka vievät valon männyntaimilta.
Metsäkoneen ääni voimistuu, kun hakkuualue lähestyy. Vierailusta on ilmoitettu työmaalle hyvissä ajoin etukäteen. Turvaliiviin ja kypärään sonnustautunut mies pyytää seuruetta odottamaan turvavälin päässä.
Metsäkoneen kourassa on monikymmenmetrinen kuusi, joka jymähtää maahan. Muutamassa sekunnissa kone karsii puusta oksat ja pilkkoo pölkyn sopivan mittaisiksi tukeiksi. Kun kone etenee kauemmas tiestä, on taas turvallista jatkaa matkaa.
Kaupunkia edustava ohjaaja osoittaa hoitajansa kanssa paikalle tulleelle lapsikatraalle turvallisen paikan metsän reunasta. Taaperoiden polviin saakka yltävät turvaliivit eivät hievahdakaan, kun he seuraavat koneen työskentelyä.
Reijo Puttoselle näky on tuttu.
”Vanhemmat tai hoitajat tulevat usein kysymään, voivatko lapset tulla katsomaan metsäkoneen toimintaa. Turvallisuuden varmistaminen on avainasia kaupunkityömailla. Meillä on aina kaksi henkilöä ohjaamassa ohikulkijoita.”
Julkisyhteisöt saavat metsänomistajina UPM Metsältä kattavan palvelupaketin
Vuosittain Jyväskylässä käsitellään noin sata hehtaaria lähimetsää. Se edellyttää tarkkaa organisointia, minkä vuoksi kaupungissa on luotu ainutlaatuinen kumppanuuspohjainen toimintamalli.
”Kuvasimme tarjouskilpailussa tarkkaan sen, mitä kumppanilta haluamme. UPM voitti kilpailun, minkä jälkeen lähdimme rakentamaan yhteisiä toimintatapoja. Tarkoitus on, että molemmat osapuolet hyötyvät. Kaupungin metsistä tulee vuosittain huomattava määrä puuta”, Puttonen sanoo.
Jyväskylä on julkisyhteisönä suunnitelmallinen metsänomistaja
UPM ostaa kaikkia puulajeja, joita Jyväskylän metsissä kasvaa. Ainespuu päätyy tehtaille ja sitä kautta uusiutuviksi, biopohjaisiksi tuotteiksi, hakkuutähteistä taas syntyy energiaa. Puiden kaatamisen hoitaa UPM:n aliurakoitsija Metsä-Multia.
”Kaupunki antaa meille kohteen, jossa me kaadamme puut ja viemme ne pois. Hoidamme suunnittelun ja toteutuksen yhdessä kaupungin kanssa”, Jukka Karjalainen kertoo.
Jyväskylän mallissa uutta on nimenomaan se, että harvennettavien kohteiden työnjohto hoidetaan yhdessä.
Maanantaisin metsien tilasta pidetään videopalaveri, jossa käydään läpi, millä alueilla metsä- ja ajokone liikkuvat seuraavan viikon aikana ja siitä eteenpäin.
Tämä helpottaa töiden organisointia UPM:n puolella ja asukkaiden informointia kaupungin päässä.
”Meillä ei ole yhdenkään toisen asiakkaan kanssa näin tiivistä yhteydenpitoa. On ratkaisevaa, että myös Metsä-Multia on sitoutunut tähän”, Karjalainen toteaa.
Jyväskylä hoitaa lähimetsiä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa
Jyväskylän kaupunki aloitti yhteistyön UPM:n kanssa vuonna 2019. Vuoden 2021 lopulla sopimusta päätettiin jatkaa toiset kolme vuotta.
UPM on tehnyt metsää omistavien julkisyhteisöjen kanssa yhteistyötä jo pitkään, mutta kumppanuuspohjaiset sopimukset niiden kanssa ovat uutta. Pitkäjänteinen yhteistyö on Karjalaisen mukaan tervetullutta.
”Se tuo tasaisuutta ja ennustettavuutta puun hankintaan ja metsänhoitoon. Julkisyhteisöjen metsissä on isot volyymit. Julkisyhteisöt ovat myös aktiivisia metsänomistajia ja ymmärtävät, että metsään pitää panostaa, jotta se kasvaa ja tuottaa hyvin.”
Metsässä stressi purkautuu
Jyväskylä on metsänomistajana metsän määrässä mitattuna suomalaisten kaupunkien kärkipäässä: se omistaa noin 9 000 hehtaaria metsää. Metsää ostetaan Puttosen mukaan jatkuvasti lisää.
”Raakamaata on tarpeen hankkia säännöllisesti, sillä alueita luovutetaan muuhunkin maankäyttöön. Metsät ovat tuoneet kaupungin kirstuun vuosittain huomattavan summan rahaa.”
Lähimetsien osuus Jyväskylän metsistä on noin 14 prosenttia. Ne ovat kuitenkin reilusti pinta-alaansa suurempia näyteikkunoita.
”Moni liikkuu enimmäkseen oman alueensa lähimetsässä. Ne ovat kaupungistuvassa Suomessa näköalapaikka suomalaiseen metsänhoitoon. Metsät ovat Jyväskylälle tärkeä vetovoimatekijä.”
Reijo Puttonen viihtyy työympäristössään myös vapaa-ajallaan.
”Talvella liikun metsässä suksilla. Meillä on Jyväskylässä loistavat latuverkot, jotka kulkevat keskellä metsää. Kesällä käyn metsässä kävelemässä yksin tai koiran kanssa.”
Metsässä stressi purkautuu, ja ajatukset kirkastuvat kuin itsestään.
”Jos työasiat puskevat mieleen oman alueen metsissä, teen irtioton jonkun muun kunnan metsään”, hän sanoo ja naurahtaa.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 2/2022.