Kuka olet?
Olen Hanna Ylitarvas Rovaniemen UPM Metsän toimistolta. Olen alun perin Kemijärveltä kotoisin, mutta olen asunut jo parikymmentä vuotta Rovaniemellä. Perheeseeni kuuluu puolison lisäksi kaksi lasta, yksi koira ja seitsemän erilaista polkupyörää.
Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?
Kiinnostuin metsäalasta jo vuosia sitten opiskellessani puutarhurin tutkintoa. Pienen lapsen äitinä ei ollut sopiva hetki lähteä opiskelemaan heti toista ammattia putkeen, joten ajatus jäi hautumaan. Ajauduin mutkien kautta kaupan alalle, ja opiskelin työn ohessa myös merkonomin tutkinnon. Työkokemukseni on siis pitkälti erilaisista asiakaspalvelutehtävistä. Toisen lapsen syntymän jälkeen päätin, että on aika hakea metsätalousinsinöörin opintoihin. Jo opintojeni alusta lähtien minua kiinnosti tämä työ ja valitsinkin valinnaiset opinnot tukemaan urapolkuani.
Mitä metsä sinulle merkitsee?
Metsä on minulle perinteisesti maadoittumisen paikka. Maastopyöräilyn ja alamäkipyöräilyn myötä metsä on myös monipuolisen harrastamisen paikka. Kasvit ovat kiinnostaneet aina, erityisesti kasvibiologia ja kasveista sammaleet.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Tähän mennessä työviikkoni ovat olleet hyvin erilaisia. Yhtenä viikkona olin lähes koko viikon reissussa erilaisissa koulutuksissa ja seuraavalla viikolla istuin pari päivää kansainvälisessä metsäfoorumissa kuuntelemassa, miten metsäalalla menee Ruotsissa ja Norjassa. Juuri tästä syystä olen halunnut tähän ammattiin: tämä työ voi olla todella monipuolista. Yhtenä päivänä rämmin varvikossa ja toisena päivänä keskustelen englanniksi metsäalasta nappipaidassa.
Yleisesti ottaen työpäivät koostuvat sähköpostien läpikäynnistä, maastokäyntien suunnittelusta, tarjousten teosta ja asiakkaan kanssa asioinnista. Muutoksia kalenteriin tulee varmasti joka viikko, joten mieli pysyy virkeänä.
Miten vastuullinen metsien käyttö konkretisoituu omassa työssäsi?
Metsäammattilaisena koen valtavaa vastuuta metsien käytöstä, etenkin näinä maailman aikoina. Metsänkäyttö ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista, vaan ammattitaitoa on päivitettävä jatkuvasti ja pysyttävä kartalla myös siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Metsä on tavallaan myös kollektiivinen asia, joten se aiheuttaa vahvojakin tunteita ja mielipiteitä. Meidän metsäasiakasvastaavien tehtävänä on luovia siellä ”kultaisella keskitiellä”: täytyy pystyä perustelemaan päätöksiä ja olemaan provosoitumatta ulkopuolelta tulevasta paineesta. Toivon, että jokaisella metsäasiakasvastaavalla on työyhteisö, johon voi vankasti nojata, ja jossa voi keskustella hankalistakin asioista.
Onko sinulla itselläsi metsää?
Itse en omista metsää, vielä. Tavoitteenani on hankkia talousmetsää ja suojelumetsää.
Mikä on paras muistosi metsästä?
Yhtä ja ainoaa parasta muistoa en pysty sanomaan, mutta kaikki retket yksin ja perheen kanssa ovat olleet parhaita. Viimeisin retkimuisto on ennen tämän työn aloitusta ollut viikon loma Rukalla koiran kanssa.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Vapaa-aikani menee pääsääntöisesti normaalissa perhearjessa. Harrastan pyöräilyä: alamäkipyöräily jää nyt talven tullen paussille, mutta muutoin pääsee vielä poluille. Käyn myös kuntosalilla, nyrkkeilen salilla ja uutena kiinnostuksena aloitan tänä syksynä jousiammuntakurssin. Ruuhkavuosimutsina yritän myös järjestää omaa aikaa, jolloin näen ystäviä.
Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?
Me metsäammattilaiset varmasti tiedämme, kuinka tärkeitä ajallaan tehdyt metsänhoidon toimenpiteet ovat, mutta muistamme, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä tiedä omistamastaan metsästä juuri mitään. Metsänomistajaprofiileja on nykyisin niin monenlaisia. Muistetaan selkeyttää metsän kiertokulkua ja kertoa, mikä vaikutus milläkin toimenpiteellä on jatkoa ajatellen ja mikä vaikutus on sillä, jos ne jättää tekemättä.