Kuka olet?
Mie olen Annastiina Sydänmaanlakka. Kotoisin olen maitotilalta Kouvolan puolelta Kannuskoskea ja nykyisin asun Taavetissa.
Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?
Halusin työskennellä maanläheisellä alalla. Mielessä oli pitkään maatalous- tai metsäala. Lopulta valinta kohdistui metsäalaan, sillä ajattelin, että joku muu sisaruksistani saa jäädä lypsämään lehmiä kotitilalle.
Opiskelin Mikkelissä metsätalousinsinööriksi. Halusin töihin lähelle kotiseutua ja tässä sitä ollaan.
Mitä metsä sinulle merkitsee?
Vietin lapsena enemmän aikaa pellolla keräämässä kiviä kuin istuttamassa taimia. Metsä on kuitenkin nuoruuteni aikana muovautunut harrastuspaikaksi metsästyksen ja retkeilyn muodossa sekä lopulta myös työpaikaksi. Metsä merkitsee minulle vaurautta, niin taloudellista kuin luonnon vaurautta. Suomen metsät ja luonto ovat ainutlaatuisia, pidetään niistä siis hyvää huolta.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Työpäiväni muovautuvat asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Joskus olen tilakäynnillä yhdessä metsänomistajan kanssa ja toisinaan olen yksin kartoittamassa asiakkaan metsätilan hakkuu- tai hoitotarpeita. Työhöni kuuluu toki myös toimistohommia, eli puhelimella puhuttuja tunteja ja tietokoneella nakuttelua kertyy.
Onko sinulla itselläsi metsää?
Minulla ei ole omaa metsää vielä, mutta perheelläni on. Käytännön töistä istutukset, taimikonhoidot ja tarvittaessa kaivinkoneella tehtävät maanmuokkauksetkin minulta onnistuvat.
Mikä on mottosi?
Tekemällä oppii!
Mikä on paras muisto metsästä?
Olin lapsi, ehkä juuri kouluikäinen. Pappa sanoi, että nyt lähdetään puusavottaan. Eikä me millään traktorilla sinne menty kuten yleensä, vaan hevosella. Perheelläni oli punarautias suomenhevonen, Venla. Lapselle se oli elämys nähdä, miten vahva hevonen onkaan. Pappa sahasi moottorisahalla puita nurin ja hevonen seisoi paikallaan välittämättä sahan äänestä tai kaatuvista puista. Minä ja pikkuveljeni kannoimme pienempiä rankoja, mitä nyt sen ikäisinä jaksoikaan, reen kyytiin. Meistä juoksevista lapsista oli varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, milloin oltiin reen edessä tai puun alle jäämässä. Pappa kuitenkin mielellään otti meidät aina mukaan ja hevonenkin osasi meitä pienempiä varoa.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Harrastan kaikenlaista liikuntaa vuodenajasta riippuen. Talvisin hiihdän ja kesällä harrastan kirkkovenesoutua. Syksyllä viikonloput vierähtävät pääasiassa hirvijahdissa.
Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?
Vaikka taimikoista syntyy uusi metsä, usein taimet ja taimikot unohdetaan, sillä huomio kiinnittyy hakkuutuloihin. Hoidetaan siis metsää kokonaisvaltaisesti. Huolehditaan uuden puusukupolven syntymisestä uudistushakkuissa sekä muistetaan tehdä taimikonhoidot ajallaan.
Jos jokin metsäasia askarruttaa, voit pirauttaa minulle, niin lähdetään yhdessä selvittämään asiaa!