Kuka olet?
Olen Korhosen Aki, kotoisin Pohjois-Savon Tervosta. Asun nykyään Viitasaarella, omassa rauhassa järven rannalla kahden suomenpystykorvan kanssa. Opintojansa viimeistelevä kihlattuni on myös kuvioissa aina, kun kerkeää. Aloitin syyskuussa metsäasiakasvastaavan työt Viitasaarella.
Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?
Opiskelin metsätaloutta Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Ennen UPM:n metsäasiakasvastaavan pestiä olen työskennellyt puunhankinnan parissa reilun neljän vuoden ajan. Asiakaspalvelutehtävät ovat minulle luontevia, siksi varmaankin päädyin asiakasrajapintaan.
Mitä metsä sinulle merkitsee?
Olen kotoisin maaseudulta, jossa lapsuuden leikit liittyivät usein lähimetsiin. Aloitin metsästysharrastuksen nuorena, ja rakkaus suomenpystykorviin periytyy lapsuudenkodistani. Myöhemmin innostuin myös sienestyksestä, ja kerään kaikkia ruokavahveroita. Metsä ja luonto ovat oikeastaan aina olleet läsnä elämässäni, enkä viihdy pitkään ympäristössä, jossa kaikki on ihmisen rakentamaa.
Metsissä minua kiehtoo luonnon taipumus hakeutua tasapainoon, ja kaikkien eliöiden jatkuva kamppailu elintilasta. Metsätaloudessa yhdistyy kiinnostavasti tämän ilmiön hyödyntäminen ihmisten tarpeisiin, kestävyyttä unohtamatta. Meidän täytyy muistaa olevamme osa luontoa ja ympäristöämme, emme sen ylä- tai ulkopuolella.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Näissä töissä ei ole kahta samanlaista päivää, mutta yleensä työpäiväni alkaa toimistolta ja jatkuu esimerkiksi maastotöiden merkeissä. Monesti tilakäynnit ajoittuvat aamupäiviin silloin, kun tila sijaitsee kotini ja toimiston välissä.
Miten vastuullinen metsien käyttö konkretisoituu omassa työssäsi?
Järkevä metsänkasvatus on pitkäjänteistä työtä, eikä siinä pidä hakea pikavoittoja. Yhteiskunnalliset trendit vaihtelevat nopeallakin aikataululla, mutta metsät pysyvät ja kasvavat niistä riippumatta. Mielestäni olennaista on ymmärtää tehdä satsauksia tulevaan esimerkiksi hoitotöiden merkeissä, vaikka tulevaisuus hetkittäin näyttäisikin epävarmalta. Meidän on myös nähtävä metsä puilta, ja vaalittava sen kirjavaa lajistoa käsitellessämme puustoa.
Tämä kysymys toi mieleeni seuraavan mietelauseen: “Ihminen alkaa ymmärtää elämän tarkoituksen alkeet istuttaessaan puita, joiden varjossa hän ei koskaan tule istumaan.”
Onko sinulla itselläsi metsää?
Omistan muutaman pienehkön ostotilan Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Olen teetättänyt toistaiseksi hoitotyöt muilla, sillä palstat sijaitsevat melko kaukana asuinpaikastani.
Mikä on mottosi?
Varsinaista mottoa on vaikea valita, mutta mielestäni elämässä on tärkeää erottaa toisistaan asiat, joihin voi ja joihin ei voi vaikuttaa. Pyrin vastaanottamaan elämän käänteet sellaisina kuin ne ovat.
Mikä on paras muistosi metsästä?
Harjoittelevana pystykorvamiehen alkuna opettelin haukulle menoa isäni suomenpystykorvalla ennen kuin minulla oli omia koiria. Eräänä päivänä kaikki oli kohdallaan: pääsin kiikaroimaan komeaa koppeloa hyvässä haukussa koskemattomassa Lapin erämaassa. Varhaisiltapäivän aurinko koristi koppelon pronssinväristä rintaa tunturin kupeella ruskamaisemassa, kun pääsin pudottamaan linnun aihkipetäjän oksalta koiralle kopiksi. Olo oli kiitollinen ja nöyrä jakaessani tuon kauniin hetken koiran kanssa.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Syksy on suosikkivuodenaikani, koska silloin pääsen harrastamaan metsästystä koirieni kanssa. Suomenpystykorvat ovat lähellä sydäntä, ja metsästän niiden kanssa kanalintuja, pienpetoja ja hirviä. Tämän lisäksi harrastukseen liittyvät käyttökokeet: tuomaroin ja järjestän linnunhaukkukokeita. Olen myös kiinnostunut kyseisen rodun jalostusasioista ja kasvattamisesta. Kalastaminen toimii korvikkeena silloin, kun ei pääse metsälle, ja kotioloissa luen melko paljon.
Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?
Hommat on syytä tehdä ajoissa. Kannattaa olla rehellinen itselleen, kerkeääkö tekemään vai ei ja tarvittaessa pikimmiten vaikka teetättää työt. Se tulee kuitenkin montaa kautta halvemmaksi kuin rästit. Kannustan rohkeasti kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja metsänkasvatuksessa. Monesti tehdään asiat aina samalla ja tutulla tavalla, mutta usein kuvioiden lähtötilanteet poikkeavat radikaalisti toisistaan, jolloin sama ratkaisu ei välttämättä ole lopputulemana paras kaikkiin tilanteisiin.