Jos mietit, miten puu talvella pärjää, se on kehittänyt selviämiseen monia kekseliäitä keinoja.
Lehtipuut ottavat lehdistä talteen arvokkaat ravinteet, kuten typen, fosforin ja magnesiumin, ja varastoivat ne runkoonsa ja juuristoonsa. Sen seurauksena lehdet vaihtavat väriä ja lopulta putoavat.
Myös puun muut osat, kuten silmut, nila ja juuret, selviävät talvesta, koska veden määrä niissä vähenee. Kuten neulasissakin, sokerien, aminohappojen ja proteiinien suhteellinen määrä kasvaa, jolloin liuoksesta tulee niin tiukka, ettei se pääse jäätymään.
Suomen puut eivät talvea kavahda
Syksyllä oksien päissä ovat jo valmiina silmut, joista kasvavat seuraavan kesän lehdet. Monien puiden silmuissa on kylmäeristeenä huppu, joka putoaa seuraavana keväänä.
Puiden kasvu hidastuu syksyllä, ja talvella se lakkaa kokonaan, mikä näkyisi puussa vuosirenkaina, jos se sahattaisiin poikki. Yhteyttäminen loppuu suunnilleen silloin, kun lämpötila putoaa alle viiden asteen.
Estääkö puu talvella veden haihtumisen?
Osa lahottajasienistä selviää rungossa läpi talven ja jatkaa kasvuaan seuraavana vuonna.
Havupuut eivät pudota neulasiaan, mutta niissä on talvella vain vähäinen määrä vettä, jotta ne eivät jäädy.
Entä pääseekö puu talvella eroon hyönteisistä? Ei. Kaarnan koloissa ja alla talvehtii suuret määrät hämähäkkejä, perhosia, hyttysiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia, mukaan lukien puun tuholaisia, kuten kaarnakuoriaisia. Hyönteisiä talvehtii kaikissa kehitysvaiheissa, niin munina, toukkina kuin aikuisina.
Linkki: Näin työ sopeutetaan pohjoisen vaihtuviin olosuhteisiin metsäalalla
Monien puiden siemenet saavat talven aikana kylmäkäsittelyn, joka rikkoo niiden luonnollisen lepotilan ja mahdollistaa itämisen seuraavana keväänä. Siemen ei lähde itämään talvea vasten, sillä se johtaisi todennäköisesti nuoren taimen kuolemaan.
Solukkojen ilmaraot, joiden läpi hiilidioksidi ja happi kulkevat yhteytettäessä, sulkeutuvat talven ajaksi. Tämä estää tehokkaasti myös veden haihtumista.
Juttu on julkaistu alun perin Metsän henki -lehden numerossa 4/2024.