Kangasmetsän männyt kohoavat korkeuksiin suorina kuin pylväikkö. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko tuikkii puiden välistä.
Tummanvihreät marjamättäät rapisevat kenkien alla. Miska Voutilainen, 21, poimii suuhunsa kypsiä mustikoita sieltä täältä. Puolukoiden puna on vielä hento.
Tämä mäntymetsä on Voutilaisen lempipaikkoja. Suvun metsät ovat olleet aiemmin Voutilaisen ukin ja sittemmin hänen isänsä Aki-Olli Voutilaisen omistuksessa perheen kodin ympäristössä Savonlinnan Savonrannassa.
Voutilaisesta tuli reilun sadan hehtaarin metsätilan omistaja sukupolvenvaihdoksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Metsät ja metsänhoito on kiinnostanut häntä lapsesta asti, eikä se jäänyt isältä huomaamatta. Isä halusi siirtää metsät pojalleen hyvissä ajoin.
”Sanoin isälle jo pikkupoikana, että kyllä minä nuo metsät sinulta haluan pois ostaa”, Miska Voutilainen sanoo nauraen.
Ilmastopositiivinen metsänhoito
Mukana kangasmetsässä harppoo UPM:n metsäasiakasvastaava Veli-Matti Suhonen. Hänen ja metsänhoidosta kiinnostuneen Voutilaisen yhteistyö alkoi vasta muutama kuukausi sitten, mutta he ovat tunteneet toisensa jo vuosia.
Suhonen toimi Voutilaisen isän metsäasiakasvastaavana seitsemän vuotta. Isä on työskennellyt pitkään lähialueella kaivinkoneurakoinnin, kiinteistöhuollon, teiden kunnossapidon sekä metsätöiden parissa, ja metsä on ollut tärkeä sivutulo.
Hän hoiti tätäkin mäntymetsää huolellisesti. Metsä uudistettiin noin 65 vuotta sitten, ja puut ovat kasvaneet ensiluokkaisesti.
”Kun tekee taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, metsä kasvaa yllättävän nopeasti. Sitä kautta kasvaa myös omaisuus”, Suhonen sanoo.
Sukupolvenvaihdos lisäsi kiinnostusta metsänhoitoon
Miehet tähyävät ylöspäin. Suhonen kehuu mäntyjen latvustojen tuuheutta ja vehreyttä.
”Se on merkki siitä, että vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyllä lentolannoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia puiden kasvuun. Arvioidaan, että lannoittamalla lisätään puuston kasvua ja siten metsän arvoa jopa 20 prosenttia”, hän sanoo.
Voutilaisten perhe on hyödyntänyt vuosien varrella muitakin UPM:n palveluja, esimerkiksi tilannut uudistamistöitä ja puuntaimia. Metsään tehtiin harvennushakkuu viimeksi pari vuotta sitten.
Myös Miska Voutilainen aikoo jatkaa palveluiden hyödyntämistä.
”On hyvä, että palvelut saa tilattua samasta paikasta, eikä minun tarvitse kysellä niitä erikseen muualta.”
Metsien kestävä hoito ja käyttö
Miesten mielestä on ollut luontevaa jatkaa työtä yhdessä tuttujen metsien parissa, kun ne siirtyivät nuoremman Voutilaisen omistukseen. Metsänomistajan vaihtuminen lennosta on sujunut mutkattomasti.
Voutilaisen mielestä parasta metsäasiakasvastaavajärjestelmässä on se, että Suhonen oli ennestään tuttu, eikä hän vaihtunut vieraaseen henkilöön. Oman metsän hoitaminen kiinnostaa, ja tutun ihmisen kanssa on helpompaa.
”Kun mainitsen tietyn lammen nurkalla sijaitsevan kuvion, hän tietää heti, mistä puhun. Minun ei tarvitse luetella tarkkaa nimistöä eikä kuvion numeroita.”
Suhonen korostaa metsänomistajan ja oman ammattikuntansa välisen luottamuksen merkitystä, jonka mahdollistaa erityisesti pitkäjänteinen yhteistyö omistajan ja metsäasiakasvastaavan välillä.
”Metsäalalla moni asia perustuu luottamukseen. Se on kova, saavutettu etu, josta haluan työssäni pitää kiinni.”
Metsänhoidosta kiinnostunut omistaja suosii sekametsää
Voutilaisen metsäkuvioilla on puustoa nuorista taimikoista ja kasvatusmetsistä uudistuskypsiin metsiin.
”Joka lajia löytyy: mäntyä, kuusta, koivikkoa ja sekametsää. Sekametsä on varmaankin terveellisin vaihtoehto”, Voutilainen sanoo.
Suhonen on samaa mieltä.
”Pelkkään kuuseen luottaminen ei ole nykyaikaa. Se kärsii kuivuudesta ja tuholaisista. Siksi sekametsä on viisas valinta”, hän vahvistaa.
Voutilainen käy metsässään joka päivä tarkistamassa puustonsa kunnon, sillä metsänhoito ja metsän kunto kiinnostavat häntä. Hän tutkiskelee nytkin Suhosen kanssa, ettei puihin ole tullut hyönteistuhoja. Näillä seuduilla vahinkoa tekevät myös taimikoita ravinnokseen syövät hirvet.
”Kun puun arvokasvu on kiivaimmillaan eli tukin osuus kasvavasta puusta on suurimmillaan, metsän terveydentilan seuraaminen on tärkeää. Pelissä on iso omaisuus, joten olisi vaarallista, jos hyönteistuho iskisi eikä sitä havaittaisi ajoissa”, Suhonen sanoo.
Löydä oman alueesi metsäasiakasvastaava ja ota yhteyttä
Sukupolvenvaihdosta ennakoitiin hyvissä ajoin teettämällä tiloille tuore metsäsuunnitelma, jonka pohjalta on helpompi kartoittaa tulevia hakkuumahdollisuuksia ja puukauppoja. Samalla hyödynnettiin puun myönteistä hintakehitystä ja omistajan hinnantarkistusetua.
Yksityiskohtien suunnittelussa neuvoi UPM:n lakiasiantuntija, joka laati myös kauppakirjan.
Voutilainen työskentelee yrittäjänä kiinteistöhuollon, kaivuu-urakoinnin sekä metsätöiden parissa. Hän on myös alkanut toimia alueen taksiyrittäjänä. Metsästä hän tavoittelee lisätuloja.
”Metsätilan osto on näissä maisemissa iso investointi, mutta uskon, että se kannattaa. Ehkä voin myöhemmin ostaa lisää metsää”, Voutilainen sanoo.
Tänä syksynä yhdellä metsäkuviolla toteutetaan hakkuu, ja ensi keväänä maa mätästetään ja siihen istutetaan uudet taimet.
Uusi metsä voi olla kasvamassa samalla paikalla jo ensi kesänä. Voutilainen paneutuu metsätöihin myös itse.
Metsänhoito alkoi kiinnostaa jo teini-iässä
Suhonen muistaa, kuinka teini-ikäinen Voutilainen tuli viitisen vuotta sitten mukaan isänsä ja hänen kanssaan metsäkävelylle, kun metsänhoito alkoi kiinnostaa häntä. Sen jälkeen nuori Voutilainen oli matkassa joka kerta.
”Lähdin mukaan metsäkäynneille, jotta oppisin jotain metsänhoidosta.”
Paljon tietoa on vuosien mittaan tarttunutkin matkaan. Hän on auttanut isäänsä metsätöissä, kuten laikutuksessa, ensiharvennuksissa ja raivauksissa.
”Siinä hieman säästää, kun tekee itse. Se on myös hyvää hyötyliikuntaa.”
”Ja näyttäähän oman työn jälki hyvältä”, Suhonen lisää.
”Ensin tuntuu hankalalta mennä raivaamaan, mutta jos saa hehtaarin kuvion aikaiseksi, kyllä siitä saa yllättävän paljon mielihyvää”, Voutilainen jatkaa.
Monimuotoisuutta metsissä lisätään lehtipuiden ja lahopuun kautta
Metsänomistaja kulkee loivaa rinnettä alas marjavarvikoiden lomasta. Tästä mäntymetsästä on tullut hänelle mieluisimpia paikkoja tontillaan.
”Vaikka tätä kuviota ei ole virallisesti suojeltu, on se suojelussa täällä”, Voutilainen sanoo ja koputtaa päätään.
”Kyllä niitä mieluisimpia paikkoja tulee, kun täällä metsässä liikkuu. Niitä metsiä ei raaski hakata.”
Voutilaiselle metsä merkitsee toimeentulon ja omaisuuden lisäksi muutakin omaa: tilaa, jossa ulkoilla ja viettää aikaa.
”Omassa metsässä saan olla juuri sellainen kuin olen.”
Voutilaisen reitti vie männikön halki Suuren Vasarajärven rantaan, jossa on perheen saunamökki. Etelä-Savo on tunnettu järvistään, ja Voutilaisen metsissä on yli kaksi kilometriä rantaviivaa. Järvimaisema on rauhaisa, ja vesi hyvin kirkasta.
”On se hyvä juttu, että saa joka ilta rantasaunassa kylpeä”, Voutilainen sanoo ja huokaa.
Saunan vieressä voisi olla paikka omalle mökille. Toinen, vieläkin parempi sijainti olisi hieman etäämmällä metsäisellä rannalla, jota hän osoittaa laiturinnokasta. Omasta metsästä saisi mökkiin hirretkin, metsänomistaja tuumaa.
Juttu on julkaistu aiemmin Metsän Henki -lehden numerossa 3/2024.