Artikkeli | 01/05/2024 13:56:32 | 8 min Lukuaika

Metsästä on huolehdittava, muuten se katoaa

Metsänomistaja Outi Pylkki hoitaa talousmetsäänsä viisaasti ja vaalii osaa metsästä suojelutoimilla. Intohimoisesti metsänhoitoon suhtautuva Pylkki haluaa istuttaa taimet itse.

Rehevällä metsäaukealla Juupajoen ja Oriveden rajamailla nousee kolmisenkymmentä havupuuta. Maasta puskee kuusen- ja männyntaimia siellä täällä. Pitää katsoa, mihin astuu, ettei tallo hentoja puunalkuja. Juupajokelaisen Outi Pylkin metsälohkolla tehtiin siemenpuuhakkuu syksyllä 2021.  

“Seuraavana keväänä huomasin taimia joka paikassa. Se oli ihana näky, ja kuljin täällä nenä maassa”, Pylkki kertoo ilahtuneena ja koskettaa hellästi männyntainta. 

Metsäkoneurakoitsijan ehdotuksesta hakkuussa jätettiin enemmän siemenpuita pystyyn kuin suunnitelmissa oli, jotta yleisilme olisi metsäisempi. Tiheys suojaa jäljelle jäävää metsää. Jos pystyyn olisi jätetty vain jokunen, tuuli olisi saattanut kaataa niistä kaikki. Nytkin metsässä makaa myrskytuulen kaatama mänty.  

”Toki näistä pystyyn jätetyistä puista olisi saanut rahaa, mutta se ei ollut hakkuun päätarkoitus. Nyt tämä on minusta hienonnäköinen. Korjuujälki on siistiä ja leimikon muoto istuu maastoon. Tuttavani eivät ole edes hoksanneet, että pienaukkohakkuu jatkuu pidemmälle, koska puita on sen verran runsaasti eikä maa näytä myllätyltä.” 

Pylkki korostaa, ettei halunnut metsämaan pohjan jäävän hakkuun jäljiltä montuille vaan toivoi, että ainoastaan sen pinta rikottaisiin, jotta siemenet juurtuisivat. 

”Kone tuli kuin sukkasillaan, ja jälkiä tuskin huomasi”, hän kehuu urakoitsijaa.  

Metsänomistajan arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle 

Pylkki harppoo ylös rinnettä ja näyttää laakson, jonne hän istutti viime kesänä tuhansia kuusentaimia. Pylkki halusi tehdä homman itsenäisesti, koska hän nauttii suuresti metsätöistä. Hän aikoo tehdä itse myös taimien hoitoon liittyvät harvennustyöt. 

”Olen tykännyt metsätöistä lapsesta asti. Isä kaatoi halkopuut, ja äiti ja me lapset karsimme oksia sekä laitoimme puut traktorin kyytiin. Teen yhä polttopuut itse.” 

Metsänomistajan arvot siirtyvät myös sukupolvelta toiselle. Myös Pylkin 15-vuotias poika viihtyy metsässä ja on kiinnostunut metsänhoidosta. 

”Se tuntuu äidistä hienolta. Hän osaa jo käyttää moottorisahaa, ja hän oli mukana istuttamassa taimia kanssani.” 

Pylkin metsä sijaitsee kotitilan lähellä, ja se on hänelle kuin toinen koti. Tänään kaverina on nuori bordercollie Jinny, joka säntäilee edellä nuuhkimassa, kunnes taas pysähtyy odottamaan emäntäänsä. 

Pylkki lenkkeilee, sienestää ja marjastaa metsässä tai kuljeskelee muuten vain. Hän tekee myös poikansa kanssa retkiä.  

”Metsä on minulle myös meditointipaikka: en viihdy joogamatolla vaan istun kannolla, kuuntelen tuulta, haistelen tuoksuja ja katselen maisemaa.” 

Osa viehätystä on päästä liki luonnon koko kirjoa. Pylkki on kohdannut suden, ilveksiä, kettuja, supeja, hirviä, kauriita, peuroja ja mäyriä. Villisikaa ei onneksi, hän sanoo ja naurahtaa.  

Metsänomistajan on tunnettava omat arvonsa 

Outi Pylkki tietää, mitä tahtoo. Metsänomistajan arvot ovat hänelle tärkeitä. Hän haluaa hyödyntää talousmetsäänsä harkiten ja vaalia samalla luontoarvoja. 

”En ole kokenut yksittäistä suojeluherätystä, vaan arvostukseni on kehittynyt vähitellen, kun olen ikäni metsässä kulkenut ja sitä hoitanut. Olen nähnyt ihmisten tuhoavan luontoa. Emmehän me ihmiset voi riistää sitä, vaan siitä on pidettävä huolta. Muuten se katoaa, loppuu.” 

Pylkki on kiintynyt metsissään itselleen tärkeisiin paikkoihin. Hän päätti, että niihin ei hakkuita ulotettaisi, kun vanhempien tila siirtyi hänelle vuonna 2004. 

Pitkään Pylkki luuli, että lempipaikat ovat tärkeitä vain hänelle, mutta kerran UPM:n metsäasiakasvastaava, nyt jo eläkkeelle jäänyt Jarmo Vehmas mainitsi metsäkävelyllä, että tuota paikkaa ei muuten hakata.  

”Siitä jäi itämään ajatus, että voisin suojella metsiäni virallisesti. Sittemmin jokaisesta kolmesta metsälohkostani on suojeltu tietty osa.” 

Pylkki kävelee pienen matkan päähän toiseen metsäänsä. Myös tältä lohkolta kaadettiin puuta myyntiin vuonna 2021. Paksuja tukkeja olisi saanut myös suojellulta puolelta, mutta Pylkki ei ajattele rahan menneen hukkaan.  

”Ei se mene niin, että suojellaan vain riukupuuta. Raha ei ole metsänhoidossa minulle tärkein metsänomistajan arvo.” 

Pylkki nousee loivaa mäkeä suojelualueen poikki. Hänellä on siellä pari lempipaikkaa. Toinen on korkea kallio, jonne Pylkin katse kohoaa kunnioituksella. Sammaleiden peittämä syvänvihreä jyrkänne on kuin suoraan sadusta. 

Kivenheiton päässä Pylkki seisahtuu rinteeseen, josta näkee kauas. Kirkas syysaurinko väikkyy puiden välistä. Tänne hän toi aikoinaan pienen poikansa kesällä aamiaisretkelle. Pylkki myös lumikenkäilee samaan paikkaan talvisin syömään eväitä. 

Kolmannelle metsälohkolle lähtee matkaan Pylkin metsäasiakasvastaava Juha Mikkolainen UPM:ltä. Yhteistyö on kestänyt puolitoista vuotta. He ovat samoilleet metsissä yhdessä, ja Pylkki on kertonut metsänhoidon tavoitteistaan. Mikkolainen tilasi hänelle myös kesällä istutetut taimet.   

Pylkki on UPM Metsän hopeatason Kasvu-kumppanuusasiakas  

”Yhtiön alihankintaverkoston kautta saan helposti kaikki tarvittavat metsänhoitopalvelut. Itse en ehtisi soittelemaan ja vertailemaan hintoja. Olen saanut myös hyviä neuvoja FSC®-sertifiointiin (FSC-C109750) liittymisestä”, hän sanoo.

Pylkin harvennushakatulla mäntykankaalla kasvaa puolukoita ja sammalta. Hän mainitsee tyytyväisenä, että tuttu koiranulkoiluttaja ei edes huomannut, että puita oli kaadettu.  

Pylkki seisahtuu kohtaan, jossa kangasmetsä vaihtuu yhtäkkiä lehtomaiseksi kankaaksi. Mäntyjen sekaan ilmestyy kuusia, puolukkaa ei enää ole, sammallajit muuttuvat ja kasvusto on kauttaaltaan rehevämpää ja kosteampaa. 

Muuttuneen metsämaiseman salaisuus piilee läheisen jyrkän rinteen pohjalla. Siellä kulkee Huikonjoen uoma, joka tekee Pylkin maiden reunalla silmukan.  

Jinny juoksee rinteen alas vikkelästi, ja Pylkki laskeutuu perässä. Hän ihmettelee kortekaistaletta ohimennen Mikkolaiselle. On erikoista, että kosteikon kasvia esiintyy rinteessä. Joen vesi virtaa varsin korkealla, koska on satanut paljon.  

Ilma tuntuu raikkaammalta ja viileämmältä kuin rinteen harjalla. 

”Puiden varjostus saa aikaan omanlaisensa mikroilmaston, mikä vaikuttaa myös kasvustoon”, Mikkolainen sanoo. 

”Tämä on niin ainutlaatuinen paikka, että halusin ehdottomasti suojella sen. Voisin ottaa vaikka kanootin ja meloa tänne”, Pylkki suunnittelee.  

Autoa kohti kävellessä omistaja ja metsäasiakasvastaava pohtivat, tapaisivatko he vielä tämän syksyn aikana kartoittaakseen yhden metsäalueen harvennustarvetta. 

Koska Pylkki osallistuu aktiivisesti metsiensä hoitoon ja on kiinnostunut suojeluvaihtoehdoista, hänelle on tärkeää, että metsäyhtiökumppani on asiantunteva ja luotettava. 

”Kun vastaava pysyy samana, kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain jokaisella vierailulla. Tutulta kumppanilta kehtaa myös kysyä mitä mieleen juolahtaa”, Pylkki sanoo. 

Kun metsänomistajan arvot ovat niin selkeät ja hän hoitaa metsiään niin monimuotoisesti kuin Pylkki, metsäasiakasvastaavan tehtävänä on perehtyä aiheeseen huolellisesti ja esimerkiksi selvittää tarvittaessa metsänhoitoon ja -suojeluun liittyvää sääntelyä. 

”Työssäni ei sovi hoitaa asioita liukuhihnalta. Yhteisymmärrys edellyttää hyvää keskusteluyhteyttä”, sanoo Mikkolainen. 

Myös Pylkki arvostaa sitä, että metsänhoidosta keskustellaan, eikä asiakkaalle sanella, mitä metsien suhteen pitäisi tehdä tai saavuttaa.  

”Olen iloinen, että molemmat metsäasiakasvastaavani ovat ottaneet minun näkemykseni ja metsänomistajan arvoni huomioon. On hyvä päästä samalle aaltopituudelle, jotta tulkinta ja päätökset ovat samassa linjassa.” 


Metsänomistajan arvot:


1. Rauha. “Kannonnokassa istuessa ja mietiskellessä asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.” 
2. Monipuolisuus. “Voin olla yhtä aikaa maanviljelijä, metsänomistaja ja luonnonsuojelija, kasvattaa ja hoitaa talousmetsää ja vaalia luonnon monimuotoisuutta suojelemalla metsää.” 
3. Arvostus. “Olen metsässä aina vieraana. Muiden olentojen ei tarvitse väistää minua, minä väistän niitä.”

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?
Artikkeli | 4 min

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?

Lue lisää
Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana
Artikkeli | 6 min

Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana

Lue lisää
”Metsä on minulle kaikki kaikessa”, Tommi kertoo
Artikkeli | 4 min

”Metsä on minulle kaikki kaikessa”, Tommi kertoo

Lue lisää