Artikkeli | 01/15/2024 09:06:15 | 14 min Lukuaika

10 × Suomen hallituksen metsäpolitiikka

Hallitusohjelman tavoitteena on, että kestävä ja ennustettava Suomen metsäpolitiikka toisi kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen. Nostimme ohjelmasta esiin 10 tärkeää kirjausta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä UPM Metsän ja Timberin sidosryhmäjohtaja Sami Oksa avaavat sitä, miksi ne ovat mukana hallitusohjelmassa.

1. Suomen metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä. 

Sari Essayah: ”Kansallisella metsäpolitiikalla halutaan ohjata kehitystä, jossa metsänomistajat saavat tuottoa metsälleen. Samalla metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja koko maahan. 

EU voi sopia yhteisistä tavoitteista, mutta jäsenmaiden tulisi valita tavoitteisiin sopivat keinot itsenäisesti, sillä metsät ovat erilaisia ja niiden merkitys vaihtelee hyvin paljon EU:n jäsenvaltioiden välillä.  

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta monet aloitteet koskevat metsiä. Metsiin tai metsien käyttöön liittyvissä aloitteissa on tärkeää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.” 

Sami Oksa: ”EU:lla ei ole päätäntävaltaa kansalliseen metsäpolitiikkaan, joten se on pyrkinyt vaikuttamaan metsien käsittelyyn ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikan kautta. Se on tärkeä näkökulma, joka on jo huomioitu hyvin Suomessa, mutta sen lisäksi metsät ovat meille tärkeä työllisyyden ja hyvinvoinnin lähde.  

Me tunnemme suomalaiset metsät parhaiten ja tiedämme, miten niitä pitää hoitaa. Paras lopputulos syntyy, kun saamme itse päättää metsänhoidon tavoitteistamme ja menetelmistämme.” 

2. Metsänomistajan päätösvaltaa metsien käytössä vahvistetaan. 

Sari Essayah: ”Metsänomistaja on paras henkilö päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Suomalainen metsätalous pohjautuu perhe- ja yksityisomistukseen sekä pitkäjänteiseen, ylisukupolviseen osaamiseen ja omaisuudesta huolehtimiseen. Metsät halutaan jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä ne on saatu.  

Metsänomistajille on keskeistä, että metsien käyttö pohjautuu aktiiviseen ja monitavoitteiseen metsänhoitoon ja metsänomistajat voivat harjoittaa kestävää metsätaloutta. Näin turvataan myös metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset, kuten raaka-aineen saatavuus. Se on koko Suomen etu.”  

Sami Oksa: ”Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Iso osa heistä haluaa hoitaa metsiään taloudellisesta näkökulmasta lähtien, mutta paljon on myös heitä, jotka haluavat ottaa metsänhoidossaan huomioon muitakin arvoja.  

On tärkeää, että metsänomistajan tahtotila ja arvot näkyvät hänen metsänsä hoidossa. Ei ole järkevää, että ulkopuolelta määrättäisiin yksi, ehdoton tapa, jolla metsiä pitäisi hoitaa.” 

3. Omaisuuden suojaa kunnioitetaan, ja se huomioidaan aiempaa paremmin myös lunastuslainsäädäntöä uudistamalla. 

Sari Essayah: ”Kun yrittäjyyden, omistajuuden ja kasvun edellytykset ovat kunnossa, kansalaisille voidaan tuottaa työtä, hyvinvointia ja vaurautta. Suomalaista oikeusvaltiota vahvistetaan.  

Lunastuslain korvausperusteet uudistetaan. Omaisuudensuojaa vahvistetaan korottamalla voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia korvauksia. Työ- ja elinkeinoministeriölle kohdennetaan lisärahoitusta sähkölinjojen lunastusasioiden nopeuttamiseen. 

Myös investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan. Samalla kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristövaatimuksista, huolehditaan hankkeiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja kansalaisten omaisuudensuojasta. Omaisuudensuoja huomioidaan myös metsien virkistyskäytössä ja suojelussa.”  

Sami Oksa: ”Metsä on metsänomistajan omaisuutta. On tärkeää, että sitä kohdellaan samanarvoisesti kuin muitakin omaisuuslajeja. Lunastuslainsäädännön pitää antaa metsänomistajalle mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä hänen maillaan saa tehdä ja mitä ei.” 

4. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä. 

Sari Essayah: ”Metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei pidä heikentää. Kestävällä ja ennustettavalla metsäpolitiikalla luodaan kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen. 

Suomen viestin ja kantojen on oltava Euroopan unionissa yhtenäisiä niin ennakkovaikuttamisessa kuin päätöksenteossa. Hallituksen on aktiivisesti vaikutettava siihen, että suomalaisia koskevat päätökset ovat oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia ja kansalliset sekä alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet huomioivia. Metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely on pidettävä minimitasolla. 

Haastavinta on se, että monissa EU:n metsäaloitteissa ei tunnisteta metsäalan mahdollisuuksia eikä jäsenmaiden välisiä eroja metsiin liittyvissä kysymyksissä.”  

Sami Oksa: ”EU säätelee usein samalla lainsäädännöllä koko EU:n aluetta, mutta tämä niin sanottu one size fits all -sääntely ei sovi metsiin. Meidän boreaalisen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsämme ovat aivan erilaisia kuin Keski-Euroopan tai Välimeren maiden metsät, ja siksi niitä pitää myös hoitaa eri tavalla.  

Ei ole myöskään järkevää yksioikoisesti määrätä, että metsiä pitäisi hoitaa vain avohakkuilla tai jatkuvalla kasvatuksella. Meillä on paras ammattitaito valita metsäkohtaisesti jokaiseen metsään sopivin hoitotapa.” 

5. Tarkastellaan kuolinpesiä koskevaa lainsäädäntöä, kuten pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi. 

Sari Essayah: ”Yli yhdeksän prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta on kuolinpesien omistuksessa. Kuolinpesä tulisi mieltää omistuksen välivaiheeksi.  

Meidän on tarkasteltava lainsäädäntöämme ja sitä, miten meillä toimisi esimerkiksi Ruotsin malli, jossa kuolinpesät ovat määräaikaisia, niille on nimettävä omaisuutta hallinnoiva edustaja ja niiden asioita voidaan edistää enemmistön päätöksellä. 

Kuolinpesien osakastietojen saatavuuden parantaminen, niiden purkamisen edistäminen sekä päätöksenteon sujuvoittaminen ovat tärkeimpiä metsien omistusrakenteeseen liittyviä kehityskohteita.  

Kuolinpesien sähköisen osakasrekisterin perustaminen ja selvennyslainhuudon automatisointi ovat asioita, joita jo toteutetaan. Sähköisen osakasrekisterin arvioidaan tuovan lähes 40 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Automaattisen selvennyslainhuudon arvioidaan lisäksi tuottavan 16 miljoonaa euroa lisää verokertymää vuodessa. 

Selvennyslainhuudon automatisointi liittyy laajempaan hallituskauden aikana toteutettavaan kokonaisuuteen, jossa digitalisoidaan elämän- tai yritystapahtumien ympärille kiinnittyvät palvelut niin, että ne toimivat saumattomasti yhteen. Yksi tavoite on helpottaa edesmenneen omaisen asioiden hoitamista.” 

Sami Oksa: ”Pakollisen selvennyslainhuudon tavoite on selvittää kuolinpesän osakkaat. Jos kuolinpesä omistaa metsää, kaikkien osakkaiden pitää hyväksyä siihen kohdistuvat toimenpiteet, kuten puukauppasopimus tai suojelupäätös.  

Tällä hetkellä ketjuuntuneet kuolinpesät omistavat Suomessa tuhansia hehtaareja metsää, ja niiden kaikkia osakkaita on vaikea tai mahdoton saada selville. Se tarkoittaa samalla tuhansia hehtaareja hoitamatonta metsää, jota teollisuus ja metsänomistajat eivät pysty hyödyntämään.” 

6. Metsätilarakennetta parannetaan ja metsävähennyksen tasoa arvioidaan. 

Sari Essayah: ”Pieni ja pirstoutunut tilakoko passivoi metsätalouden harjoittamista ja heikentää metsätalouden kannattavuutta. Metsävähennyksen korottamisen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia lisäämään sekä puun myyntiä että metsäomistustensa määrää.  

Suomen yli 600 000 metsänomistajalla on metsätalouden harjoittamiselle monia eri tavoitteita. Monitavoitteinen metsänomistus näkyy varmasti myös monimuotoisena metsätaloutena.  

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi korottaa metsävähennystä 15 prosenttiyksiköllä. Tämä valtiovarainministeriön valmisteluvastuuseen kuuluva uudistus vähentäisi verotuloja.  

Metsävähennyksellä on kuitenkin myönteinen vaikutus puun tuloon markkinoille, joten sen korotus nykyisessä puumarkkinatilanteessa, jossa puun tuonti Venäjältä on loppunut, on perusteltua.”  

Sami Oksa: ”Suomessa metsätilojen keskimääräinen koko on melko pieni, 33 hehtaaria. Kuolinpesien jaoissa niiden koko yleensä pienenee, kun perillisiä on useampia, sillä metsätilat siirtyvät tavallisesti sukupolvelta toiselle.  

Metsävähennys motivoi metsänomistajaa hankkimaan metsää markkinoiden kautta, koska metsävähennyksellä voi keventää verotaakkaa puukauppatilanteessa. Samalla metsätilojen ja -omaisuuden koko ja merkitys kasvavat, mikä johtaa entistä parempaan metsänhoitoon.” 

7. Liikenneväylien rahoituksessa ja sen kohdentamisessa kiinnitetään huomiota maa- ja metsätalouden tarpeisiin. 

Sari Essayah: ”Liikenneverkkoa kehitetään Suomen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Asumisen ja liikkumisen edellytyksistä huolehditaan myös harvaan asutussa Suomessa.  

Väyläverkon kasvanut korjausvelka on muodostunut suomalaisten arjen sujuvuuden ja jopa talouskasvun esteeksi. Hallitus torjuu määrätietoisesti korjausvelan kasvua. Perusväylänpidossa huomioidaan myös alempiasteinen tieverkko. 

Mahdollisuudet hyvään elämään, sen rakentamiseen ja kannattavaan yritystoimintaan maaseudulla edellyttävät toimia, jotka pohjautuvat alueiden vahvuuksiin ja ihmisten tarpeisiin.  

Hallitus näkee elinvoimaisen maaseudun elinehtona koko Suomen hyvinvoinnille. Nykyisessä turvallisuusympäristössä Pohjois- ja Itä-Suomen sekä muiden alueiden erityistarpeiden huomioimisella edistetään koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta.”  

Sami Oksa: ”Vähäliikenteiset metsäautotiet ovat Suomen tieverkoston hiussuonisto. Ilman niitä puu ei päädy metsistä tuomaan hyvinvointia. Siksi on tärkeää pitää ne ajettavassa kunnossa. Tämä ei tarkoita pelkästään riittävää rahoitusta, vaan pitäisi myös miettiä aivan uusia keinoja näiden teiden kunnossapitoon.” 

8. Edistetään metsien kasvua ja terveyttä parantavia toimenpiteitä sekä vahvistetaan oikea-aikaisten ja suhtaisten harvennushakkuiden tekoa huolehtimalla myös taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeistä. 

Sari Essayah: ”Hallitusohjelmassa sitoudutaan metsien kasvua vahvistaviin toimiin ja Kansallisen metsästrategia 2035:n toimeenpanoon. Uusi, vuodenvaihteessa voimaan astuva metka­kannustejärjestelmä tukee aktiivista metsätaloutta.  

Tukitasojen määrittämisessä on jouduttu ottamaan huomioon valtiontalouden leikkaukset ja tuen riittävyys tulevina vuosina. Pieniläpimittaisella puulla on kuitenkin nyt hyvä kysyntä ja hinta markkinoilla, joten nuoret metsät kannattaa hoitaa kuntoon.  

Tukitasojen muutokset ohjaavat hoitamaan taimikot oikea-aikaisesti. Myös metsien terveyslannoitusta ja turvemaiden tuhkalannoitusta tuetaan. 

Kiertoaikoja maltillisesti pidentämällä ja liian voimakkaita harvennuksia välttämällä voidaan parantaa metsien kasvua ja erityisesti hiilensidontaa. Metsälain valvontaa uudistetaan ja tehostetaan.  

Myös informaatio-ohjaukseen panostetaan esimerkiksi metsänhoidon suosituksia päivittämällä ja metsien käyttöä edistämällä.”  

Sami Oksa: ”Kun taimikonhoito ja harvennushakkuut tehdään oikein ja oikeaan aikaan, metsän laatu ja kasvu eivät kärsi, vaan metsät säilyvät laadukkaina ja hyväkuntoisina myös seuraaville sukupolville.  

Metsänhoito on ylisukupolvista: kun tänään istutetaan taimikko, päätehakkuun tekee useimmiten seuraava sukupolvi.” 

9. Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. 

Sari Essayah: ”Kokonaispinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Lisäsuojelua kohdennetaan luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin samalla, kun yhteiskunnalliset vaikutukset huomioidaan kattavasti.  

Hallitus suojelee jäljellä olevat valtion luonnontilaiset, vanhat metsät, jotka täyttävät kansalliset kriteerit. 

Yksityisten metsänomistajien arvokkaiden metsäkohteiden suojelua jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta METSO- ja Helmi-ohjelmilla. Metsänomistajien tietoisuutta erityisen suojeluarvon sisältävien metsien suojelumahdollisuuksista lisätään.  

METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat olleet maanomistajien keskuudessa hyvin suosittuja, ja niitä on tarpeen jatkaa.  

Hallitus pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen yhteistyöllä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmistellaan poikkihallinnollisesti. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään osana kestävää talouspolitiikkaa.  

Hallitus selvittää esimerkiksi ympäristöllisten tarjouskilpailujen hyödyntämistä sekä METSO-ohjelman korvaustasojen porrastusta luontoarvojen mukaan.  

Hallitus kannustaa eri toimialoja laatimaan monimuotoisuustiekartat, joiden avulla ymmärretään taloudellisen toimeliaisuuden riippuvuus luonnosta ja sen tarjoamasta lisäarvosta.  

Hallitus myös mahdollistaa uusia monikanavaisia rahoituskeinoja vaikuttaviin ja pilotoitaviin toimiin. Yritysten tueksi kehitetään malli ohjaamaan toimenpiteitä luontokatoa lisäävän toiminnan vähentämiseksi.”  

Sami Oksa: ”Natura 2000 -hanke on tehnyt selväksi, että pakkosuojelu vähentää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä. Suojelualueita pitää lisätä, se on osa hyvää metsänhoitoa.  

Metsänomistajan puolesta ei kuitenkaan pidä tehdä päätöksiä, jotka heikentävät hänen omaisuudensuojaansa tai päätäntävaltaansa.” 

10. Suomen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tuetaan vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta muun muassa tehostamalla vieraslajien torjuntaa ja edistämällä talousmetsien aktiivista luonnonhoitoa. 

Sari Essayah: ”Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Metsänomistajat suhtautuvat hyvin myönteisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.  

Kasvun lisäksi on huolehdittava metsien terveydestä ja hillittävä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vieras- ja tulokaslajien torjunta on tärkeää, jotta voidaan turvata arvokasta suomalaista luontoa.  

Luonnonhoito on kiinteä osa metsätalouden harjoittamista. Lakitason sääntelyn lisäksi markkinaehtoiset järjestelmät vaikuttavat metsien monimuotoisuustoimiin.  

Metsät ovat säilyneet Suomessa elinvoimaisina, ja hyvin laajoilta metsätuhoilta on toistaiseksi vältytty. Ilmastonmuutos kasvattaa metsätuhoriskiä. Myös kasvavat hirvieläinkannat aiheuttavat metsätuhoja ja vaikuttavat puulajivalintoihin sekä metsän käsittelyyn.  

Metsien hyönteis-, sieni- ja myrskytuhojen esiintymisten todennäköisyys kasvaa, joten varautuminen ja riskien hallinta korostuu.”  

Sami Oksa: ”Me UPM:llä olemme 1990-luvulta lähtien lisänneet luonnon monimuotoisuutta osana jokapäiväisiä metsänhoito ja -hakkuutoimenpiteitämme.  

Nyt tavoitteenamme on kaksinkertaistaa laho- ja lehtipuiden määrä omistamissamme metsissä. Se lisää metsien monimuotoisuutta ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hyvin hoidettu metsä on aina tuottava ja monimuotoinen.” 

Juttu on julkaistu aiemmin Metsän Henki -lehden numerossa 4/2023.

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?
Artikkeli | 4 min

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?

Lue lisää
Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana
Artikkeli | 6 min

Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana

Lue lisää
”Metsä on minulle kaikki kaikessa”, Tommi kertoo
Artikkeli | 4 min

”Metsä on minulle kaikki kaikessa”, Tommi kertoo

Lue lisää