Blogi | 09/18/2023 09:46:56 | 2 min Lukuaika

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?

Elina Warsta

Senior Manager, Global Forest Affairs, UPM

Keskustelu metsien hakkuista ja teollisuuden roolista käy jälleen aktiivisena. Onko metsien hoito ja käyttö kestävällä pohjalla? Huomioiko metsäteollisuus riittävästi ilmaston ja monimuotoisuuden? Kuullaanko ympäristöjärjestöjen huolet? Onko eri tahojen välillä ylipäätään aidosti vuorovaikutteista metsäkeskustelua?

Globaalista näkökulmasta katsoen metsien kasvua ja uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun, käyttöä tulee lisätä, jotta pääsemme irti fossiilisista raaka-aineista. Tutkijoiden mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on yksi juurisyy ennennäkemättömän nopeaan luontokatoon, joten fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen on välttämätöntä myös monimuotoisuusnäkökulmasta. Kehittyneissä maissa kulutusta tulee vähentää, kun taas kehittyvissä maissa kasvava väestö tulee väistämättä lisäämään kulutusta. Ruokaa, rehua ja kestävän kehityksen mukaisia kulutustuotteita tarvitaan tulevaisuudessa enemmän.

Suomessa on pitkät perinteet metsäntutkimuksessa ja metsätaloudessa, ja ala uudistuu tutkimustietoon pohjautuen koko ajan. Metsäteollisuudella on jo oma ilmastotiekarttansa, ja puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta on juuri julkistettu. UPM on sitoutunut vähentämään oman toimintansa hiilidioksidipäästöjä 65 % ja toimitusketjun päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Toimitusketjussa tämä tarkoittaa esimerkiksi puunkorjuun ja kuljetusten päästöjen leikkaamista. UPM on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään Suomessa ja tavoitteen toteutusta seurataan usean indikaattorin pohjalta, joista esimerkkinä lehti- ja lahopuun määrä. Yhtenä Suomen suurimmista metsänomistajista UPM kantaa vastuunsa, ja kannustaa myös muita metsänomistajia toimimaan samoin mm. tarjoamalla monimuotoisuutta edistävää neuvontaa.

Kansalaisjärjestötoiminta on oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa, ja korvaamaton pala eri näkökulmia kokoavassa palapelissä. Suomessa kansalaisjärjestöt pääsevät mukaan niin kansallisen metsäpolitiikan kuin EU-aloitteiden valmisteluunkin kansallisten koordinaatioryhmien kautta. Eri näkökulmien yhteen sovittelu esimerkiksi kansallisessa metsästrategiassa on virkamiesten tehtävä. Metsästrategian osana laaditaan mm. uudet metsänhoidon suositukset. Meillä kynnys osallistua on pyritty pitämään matalana. 

Metsäteollisuus on Suomen talouden tukipilareita nyt ja tulevaisuudessa. Luonnonvarojen vastuullista käyttöä on tärkeää tarkastella monesta eri näkökulmasta, ja siksi myös yritysten ja järjestöjen välistä vuoropuhelua tulisi lisätä. Sosiaalisen median aikakausi on kärjistänyt keskusteluilmapiiriä ja tehnyt vahvojen mielipiteiden huutelusta helppoa. Onneksi on myös rakentavaa keskustelua, ja usein merkittävimmät neuvottelut käydään julkisuudelta piilossa. Kun metsään huutaa, saattaa kaiku vastata. 

Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää
Blogi | 2 min

Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää

Lue lisää
Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon
Blogi | 4 min

Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon

Lue lisää
Metsäsijoittaminen kannattaa, koska metsä on vakaa sijoituskohde
Artikkeli | 9 min

Metsäsijoittaminen kannattaa, koska metsä on vakaa sijoituskohde

Lue lisää