Blogi | 11/28/2023 09:35:41 | 4 min Lukuaika

Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon

Miika Laihonen

Ympäristöasiantuntija, UPM Metsä

Nykyisin tiedostamme talousmetsien ja luonnonmetsien välisten rakennepiirre-erojen selittävän monen metsälajin vähenemistä. Valitettavasti lajien vaatimien rakennepiirteiden palauttaminen osaksi talousmetsää yleensä kestää vuosikymmeniä, eikä luonto aina anna nopeaa palautetta toimiemme vaikuttavuudesta. Lahopuusta riippuvaisesta lajistosta on kuitenkin juuri saapunut positiivista palautetta!

Sertifiointikriteerien kehittyessä lahopuun määrä näyttää lisääntyneen

Luonnon kannalta yksi ilmeisimmistä puutteista talousmetsissä on pitkään ollut sopivan lahopuun riittävyys. Kuollutta puuta ehtii metsän kiertoajassa muodostua vain rajallisesti, ja lisäksi sitä on menneisyydessä aktiivisesti ”siivottu” pois, vaikka tuhannet Suomessa luontaisesti tavattavista eliöistä hyötyvät eriasteisesta lahopuusta. Joukossa on merkittävä määrä sieniä ja kovakuoriaisia, mutta myös muita hyönteisiä, sammalia, jäkäliä ja lintuja.

PEFC (PEFC/02-21-17) ja FSC® (FSC C105876) -sertifiointikriteerit sekä UPM:n omat monimuotoisuustavoitteet ohjaavat nykyisin toimintaamme. Lahopuun säästämisen lisäksi jätämme hakkuissa säästöpuita, jotka kuollessaan muodostavat säästetylle lahopuulle jatkumon. Lahopuuta lisätään tarvittaessa myös katkaisemalla eläviä puita tekopökkelöiksi. Näin lahopuuta on tarjoilla sitä tarvitsevalle lajistolle metsän koko kiertoajan.

Luonnonvarakeskuksen tekemän inventointitutkimuksen mukaan lahopuuta on vuoden 2011 jälkeen toteutetuilla uudistusaloilla huomattavasti enemmän kuin vuosituhannen alussa toteutetuilla uudistusaloilla. Vuosi 2011 oli UPM:n omien metsien kannalta merkittävä, sillä ne liitettiin tuolloin FSC-sertifionnin piiriin. Inventoinnista käy ilmi, että vuosina 2012–2018 toteutetuilla aloilla yli 15 cm läpimittaista lahopuuta oli keskimäärin jo 13 m3/ha, kun vastaava luku vuosituhannen alussa toteutetuille aloille oli vain 3,1 m3/ha. Vaikka tutkimus perustuu pienehköön otantaan, näyttää lahopuun määrä yhtiön metsissä olevan kasvussa. Tulos heijastelee muutosta lahopuuhun suhtautumisessa. UPM on jo pitkään tavoitellut lahopuun määrän lisäämistä sen tunnistetun monimuotoisuusarvon vuoksi. Tulos on hyvin rohkaiseva UPM:n metsävastuullisuusohjelma Forest Actionin ja NPI (Net Positive Impact) -tavoitteiden näkökulmasta: omille metsillemme asetettu tavoite lahopuun keskimäärän nostamisesta 10 m3/ha on saavutettavissa.

Lisääkö lahopuun lisääminen lahopuusta riippuvaista lajistoa?

UPM on sitoutunut parantamaan luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään. Sertifiointikriteerit pyrkivät pohjimmiltaan samaan tavoitteeseen. Lahopuuta hyödyntävien lajien tapauksessa ei välttämättä ole selvää, riippuuko jonkin lajin alueellinen vähäisyys tai puuttuminen ainoastaan sopivan lahopuun vähäisyydestä. Laji saattaa lisäksi vaatia elinympäristöltään esimerkiksi sopivaa pienilmastoa, mitä lahopuun määrää lisäämällä ei voida ratkaista. Laho- ja säästöpuiden jättämisestä seuraavien monimuotoisuushyötyjen todentamiseksi onkin tärkeää seurata, kelpuuttavatko lahopuusta riippuvaiset lajit uudistushakkuualoilta löytyvän lahopuun.

Lahopuuinventoinnin yhteydessä Luonnonvarakeskuksen tutkijat inventoivat lahopuulla elävää lajistoa lupaavin tuloksin. Kääväkkäistä tehtiin paljon havaintoja, ja niiden lajimäärä oli keskimäärin yli kolminkertainen vuosina 2012–2018 toteutetuilla uudistusaloilla verrattuna vuosituhannen alussa toteutettuihin aloihin. Pääosa havainnoista tehtiin yli 15 cm paksuiselta lahopuulta. Havaittujen lajien joukossa on 23 punaisen listan lajia, joista viisi on aidosti uhanalaista.

Lajisto runsastuu lisääntyneen lahopuun myötä. Vaikkemme voi tämän perusteella päätellä, kuinka suuri osa lahopuulajistosta kelpuuttaa aukolla olevan lahopuun, tiedämme sen kelpaavan joka tapauksessa monelle lajille. Toiminnassamme on varmasti yhä optimointivaraa, eikä kaikki lahopuu ole monimuotoisuudelle samanarvoista. Järeä lahopuu näyttää vaikuttavan lajistoon ohutta enemmän, ja monipuolisista puulajeista muodostunut lahopuu houkuttaa monipuolista lajistoa. Resurssin riittävyyden lisäksi on muistettava resurssin jatkuvuuden olevan yhtä tärkeää. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin kannustavat jatkamaan työtämme talousmetsien luonnon elpymiseksi. Toimintamallimme lahopuun kanssa auttaa luonnon monimuotoisuutta talouskäytössä olevissa metsissä jo tänään, ja tästä saavutuksesta saa olla ylpeä.

Toivottavasti sinustakin, arvon lukija, oli mukava kuulla positiivisia uutisia metsälajien monimuotoisuudesta!

 

UPM sääksen matkassa kohti monimuotoisempaa metsäluontoa

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?
Blogi | 2 min

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?

Lue lisää
Miksi metsää kannattaa lannoittaa?
Artikkeli | 4 min

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?

Lue lisää
9 kysymystä EU:n metsästrategiasta ja sen vaikutuksesta Suomeen
Artikkeli | 7 min

9 kysymystä EU:n metsästrategiasta ja sen vaikutuksesta Suomeen

Lue lisää