Artikkeli | 04/26/2023 12:48:50 | 7 min Lukuaika

Metsäalan ammattilainen Anna-Mari Syrjäläinen: "En koskaan voisi toimia metsänomistajan arvojen vastaisesti"

Hanna Jensen

Teksti

Sanna Lehto

Kuvat

Anna-Mari Syrjäläinen ostaa työkseen puuta metsänomistajilta ja auttaa heitä hoitamaan metsäomaisuuttaan. Tehdäkseen tätä työtä hänen on täytynyt selvittää sisäinen ristiriitansa puiden kaatamisen ja säilyttämisen välillä.

Elämäsi muuttui vuonna 2015. Miten?

Meistä tuli sisarusteni kanssa metsänomistajia, kun perimme 30 hehtaaria metsää. En tiennyt metsänhoidosta mitään mutta halusin ottaa vastuuta. Metsässämme on kuusia, mäntyjä ja vähän Saimaan rannan arvokasta hiekkarantaa.

Kuvaile ensimmäistä käyntiä metsässäsi.

Kävelimme metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelijan kanssa metsässä, kun kuulimme linnunlaulua. Hän pysähtyi: kuhankeittäjä! Totesin mielessäni, että minulla on paljon opittavaa. Olin onnellinen monimuotoisesta metsästä, jonka hakkuissa oli jätetty isot haavat pystyyn.

Olet Instagramin @mehtamimmi, metsäammattilainen ja metsänomistaja, nykyään UPM:llä metsäasiakasvastaava. Ostat siis metsänomistajilta puuta ja autat heitä hoitamaan metsäomaisuuttaan. Miksi työtehtäväsi on olemassa?

Tivasin työhaastattelussani epäluuloisena, mitä metsäasiakasvastaavan työ tarkoittaa. Onko se sitä, että ajellaan autolla pitkin metsäteitä ja vähän katsellaan puita? Mutta se on niin paljon enemmän. Keskeisiä ovat metsän lisäksi metsänomistajat. Työtehtäväni on olemassa, koska ihminen tekee lopulta valinnan siitä, mitkä puut kaadetaan tehtaalle.

Kerro viime kerrasta, kun lähdit metsänomistajan kanssa hänen metsäänsä ostamaan puuta.

Äskettäin lähdin kartta kädessä metsänomistajan kanssa metsään, jonka puista oli jo aiemmin tehty tarjous. Hän totesi minulle metsässä: “Ei aukkohakkuita.” Vastasin: “Ok! Sitten katsotaan sellaiset alueet, joita kannattaa harventaa.” Otamme metsänomistajan toiveet aina huomioon. Puhun myös eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen asioista. Sanoin taannoin metsänomistajalle, että minusta hänen metsässään ei ole siihen edellytyksiä. Jatkuvapeitteinen kasvu olisi epävarmaa ja hidasta. Metsä oli vanha kuusikko, jossa on paksu kunttakerros. Parhaiten jatkuvaan kasvatukseen soveltuvat kohteet, joissa on valmista taimiainesta ja valmiiksi erirakenteisuutta. Näin on esimerkiksi rehevillä turvemailla. 

Kuvaile itseäsi metsätermein.

Olen nyt 41-vuotiaana varttunut kasvatusmetsä, monimuotoinen sekametsä, 03-kehitysluokkaa. Generalistina olen kiinnostunut monista asioista metsänhoidossakin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsää.

Jotkut kuvittelevat, että minulla on metsässä laserkatse, jonka avulla kykenen ilmoittamaan puiden tarkan määrän.

Teetkö arvojesi mukaista työtä?

Kyllä. Mutta työhaastattelussa sanoin, että minun täytyi selvittää sisäinen ristiriitani sen välillä, että voi ja täytyy kaataa puita samalla kun haluaa suojella tiettyjä kohteita. Nyt, kun olen tehnyt metsäasiakasvastaavan työtä puoli vuotta, olen huomannut, että työ on paljon muutakin kuin puiden ostamista: se on pitkäjänteistä asiakkuuksien hoitamista, jossa on otettava huomioon metsänomistajan arvot ja tavoitteet.

Teen ilman muuta arvojeni mukaista työtä niin metsätalouden kuin metsänomistajien hyväksi. Minulla on kuitenkin edelleen ristiriitaisia tuntemuksia, koska koen olevani altavastaajana keskustelussa, jossa metsäteollisuutta ja hakkuita kritisoidaan. Monesti sellaiset henkilöt huutavat eniten, joilla ei ole tietoa asioista tai joilla on hyvin yksipuolinen tai jyrkkä näkemys.

 
 

Jaat Instagramissa metsäisiä vinkkejä. Mikä olisi ajankohtaisin juuri nyt?

Noin 90 prosenttia Suomen talousmetsistä on mukana PEFC-sertifiointijärjestelmässä. Viime joulukuussa voimaan tulleet uudet PEFC-kriteerit koskevat säästöpuita, lahopuita ja vesistöjen suojakaistoja, joita metsiin tulee jättää. Jokaisen metsänomistajan tulisi tietää nämä kriteerit. Säästöpuut esimerkiksi olisi hyvä jättää isompaan ryhmään sen sijaan, että yksittäisiä puita jätettäisiin pystyyn pitkin hakattua aluetta. Silloin ne kestävät paremmin esimerkiksi myrskyjä.

Kumoa yleinen harha, joka liittyy työhösi.

Jotkut kuvittelevat, että minulla on metsässä laserkatse, jonka avulla kykenen ilmoittamaan puiden tarkan määrän. Teen arvioita, ja lopullisen mittauksen tekee metsäkone eli moto.

Mikä muuten on tärkein työvälineesi metsässä? Relaskooppi, tallmeter, hypsometri vai kasvukaira…?

Tärkein on kartta. Puhelimessani on GPS, mutta minulla on aina varmuuden vuoksi mukana paperikartta. Alkuun luotan myös silmään ja havainnoin koko metsää. Joitakin puun sairauksia, kuten juurikääpää, ei näe ulkoapäin. Ympäröivä luonto voi kuitenkin antaa viitteitä sairaudesta.

Mitä vastaat, jos sinua syytetään puun ostajana osaksi monikansallisen metsäyhtiön tehometsätaloutta?

Vaikka työskentelen isossa yhtiössä puun ostajana, en koskaan voisi toimia metsänomistajan arvojen tai tahdon vastaisesti vain, jotta tavoitteeksi asetettu ostomäärä täyttyisi ja tehtaat saisivat tarvitsemansa puun. Edustan metsänomistajan arvoja. Yksikään puun ostaja ei osta puita väkisin.

Kerro jokin metsän uudistamisen tapa, josta ei julkisuudessa puhuta tarpeeksi.

Siemenpuuhakkuu. Siinä ei kaadeta kaikkia puita vaan pystyyn jätetään hyvälaatuisia mäntyjä, minkä jälkeen metsä siementää itse itsensä. Jotta metsä saataisiin kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla, voi myös kylvää siemeniä. Tärkeintä olisi kuitenkin, että metsä uudistaisi itse itsensä. Siemenpuuhakkuu on myös maisemallisesti kauniimpi kuin avohakkuu.

Yksikään puun ostaja ei osta puita väkisin.

Mitä ajattelet, kun näet avohakkuualueen?

Metsä on tullut siihen ikään, että se on täytynyt uudistaa tai sille on täytynyt tehdä jotakin. Että seuraavaksi metsä muokataan, se istutetaan kylvömenetelmällä tai taimilla, ja kohta siinä kasvaa uusi metsä. Jokaisessa hakkuussa on sertifioinnin mukaan jätettävä säästöpuita. Ne voidaan keskittää kaadetuksi suunnitellulla metsikkökuviolla.

 
 

Mitä tärkeää asiaa me ihmiset emme ole mielestäsi ymmärtäneet oikein?

Hans Rosling muistuttaa kirjassaan ”Faktojen maailma” muutoksen tapahtuvan koko ajan, vaikka se tapahtuisi hitaasti. Maailma muuttuu, ja on hyvä päivittää omaa tietämystä metsästäkin laajemmin. Meidän pitäisi olla avarakatseisia ja valmiita muuttamaan omaa mielipidettä, jos löytyy uusia faktoja. Emme reagoisi tunteella tai mututuntumalla.

Ketkä vievät tällä hetkellä metsäalaa kohti parempaa?

On luotettava siihen, että meillä Suomessa on hyvä metsätalouden koulutus ja osaaminen ja tutkijat edistävät asioita. On tärkeää, että meitä kaikkia haastetaan. Kritiikki on paikallaan, kunhan se ei ole pelkkää huutoa.

Mistä meidän pitäisi lakata puhumasta ja mistä meidän pitäisi puhua?

Takaisin Hansiin! Hänen mukaansa takerrumme menneisyyteen ja toistelemme sitä, mitä on tapahtunut ja tehty. Jauhamme samoja asioita ja syytämme toisiamme. Meidän pitäisi puhua enemmän siitä, miten voimme yhdessä edistää asioita ja miettiä konkreettisia tekoja, miten pääsemme eteenpäin.

Olet onnekas, kun saat tehdä töitä ulkona.

Se on ihanaa. Vaikka välillä sataa ja tiet ovat huonossa kunnossa, ulkona työskenteleminen on tässä työssä parasta. Vedän aamulla päälleni työvaatteet: keltaisen takin, toppahousut, kunnon saappaat, pipon ja suojalasit.

 

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin ja esittelemme ihmisiä, jotka teoillaan muuttavat maailmaa. Juuri lukemassasi jutussa tutustuit yhteen heistä.

 

Kirjoittaja

Hanna Jensen

Hanna Jensen

Teksti | Kirjoittaja Hanna Jensen on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen tekstejään on julkaistu muun muassa Imagessa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.