UPMMetsä

Mikael on toiminut metsäalalla jo yli 40 vuotta

03/12/2020 08:26:10

Metsäasiakasvastaava Mikael Bäckman on kokenut metsäasiantuntija, jonka osaamisesta metsänomistajat ovat saaneet hyötyä jo useiden vuosikymmenten ajan useilla eri paikkakunnilla. Maaliskuusta 2020 lähtien Mikaelin toimialue vaihtui, ja mies siirtyi tekemään puukauppaa Länsi-Lapin metsänomistajien kanssa. Lue esittely!

Kuka olet?

Olen Mikael Bäckman. Olen syntynyt Vaasassa vuonna 1958. Äidinkieleni on ruotsi, mutta hallussa on myös suomen ja englannin kieli.

Perheeseeni kuuluu Turusta kotoisin oleva vaimoni Erja, jonka kanssa muutimme maaliskuussa 2020 Kolariin. Erja pyörittää elämysmatkailua miniatyyrihevosilla ja rekikoirilla Ylläksen kupeessa. Pihapiiristämme löytyy myös kääpiöpystykorvia, perhoskoiria ja labradorinnoutajia.

Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?

Metsäalalle päädyin, koska halusin tehdä työtä ulkosalla. Lapsuuteni jokaisen kesän vietin Vaasan saaristossa kesämökillä. Siellä sain tehdä metsäretkiä, rakentaa puumajoja ja leikkiä isossa kuusikkometsässä.   

Isäni oli edustaja metsäkonealalla, ja hänen kauttaan pääsin metsäalalle kesätöihin. Hain Tammisaareen metsäopistoon, ja aloitin syksyllä 1978 vuoden mittaisen ennakkoharjoittelun, jonka aikana tein paljon erilaisia metsään liittyviä töitä. Valmistuin vuonna 1982 metsäteknikoksi ja muutama vuosi sen jälkeen luin itseni metsätalousinsinööriksi.

Aloitin heti opintojeni päätyttyä puunostajana Oy Wilhelm Schauman Ab yhtiöllä Vaasassa ja Mustasaaressa. Parin vuoden päästä tulin valituksi Vaasan piiriesimieheksi. Toimin keskijohdossa monella eri paikkakunnalla ja eri tehtävissä aina vuoden 2018 elokuuhun asti, jolloin palasin puunostoon ja metsäasiakasvastaavan töihin Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen alueelle.

Maaliskuussa 2020 otin uuden haasteen vastaan ja nyt houkuttelenkin Länsi-Lapin metsänomistajia tekemään puukauppaa kanssamme. Työnantajani on pysynyt samana, vaikka nimi ja tehtävät ovat vaihtuneet näiden 40 vuoden aikana. Olen viisi kertaa muuttanut paikkakuntaa UPM:n tarjotessa uusia mielenkiintoisia haasteita ympäri Suomea. Reitti on kulkenut Vaasan, Pietarsaaren, Turun, Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Kokkolan kautta Kolariin. Uskon, että nyt en enää töiden perässä muuta. 

Mitä metsä sinulle merkitsee?

Työtä, ihmissuhteita, luontoelämyksiä, polttopuita, metsätöitä, rauhoittumista, terveyttä, virkeyttä, harrastusmahdollisuuksia ja investointeja. Eri vuodenajat metsässä tarjoavat vaihtelua, marjoja ja sieniä. 

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työpäivät suunnittelen etukäteen niin, että niputan saman matkan varrelle useita tapaamisia, sillä etäisyydet täällä Lapissa ovat pidemmät kuin etelässä. Sähköpostit ja soitot hoidan aamusta, ja sen jälkeen lähden metsäkierrokselle arvioimaan leimikoita tarjouksia varten. Tarjoukset esittelen metsänomistajille mieluiten kahden kesken. Samalla kuuntelen asiakkaan toivomuksia ja yritän löytää ratkaisuja niihin. Suora puukauppa metsänomistajan kanssa on kuitenkin tärkein kauppatapa. Viihdyn ihmisten seurassa ja koen että saan virtaa lisää, kun saan kaupat sovittua ja asiakas on tyytyväinen. Työpäivän jälkeen rentoudun rekikoirieni kanssa metsässä.

Onko sinulla itselläsi metsää?

Olen omistanut metsää siitä asti, kun päätin opintoni. Tosin palstat olen myynyt sitä mukaan, kun paikkakunta on vaihtunut. Tällä hetkellä omistan vain pienen kolmen hehtaarin tilan Kokkolasta, ja sekin on myynnissä. Etsin uutta puuhapalstaa Kolarin alueelta. Pidän metsänhoitotöistä ja harvennushakkuista. Valmistan polttopuut talven tarpeisiimme, ja välillä kertyy pieni hankintaerä myös myyntiin. 

Mikä on mottosi?

Vierivä kivi ei sammaloidu.   

Mikä on paras muisto metsästä?

Niitä on useita. Harjoitteluajan ensimmäinen kesätyöni vuonna 1978 Rauma-Repolan Vaasan Kronvikin sahan satamassa on jäänyt mieluisana mieleen. Tosin silloin ei ollut metsää ympärillä, vaan puutavaraa tuotiin rekoilla Raumalle meren äärelle uittoa varten. Minun tehtäväni oli mitata puut mittakepillä. Kun niput oli kipattu mereen, hinasin niitä pienellä jollalla ja työkavereiden kanssa rakensimme merihinauslautan. Siinä oli hieman sitä tukkimiehen glamouria, ja kyllähän minä muutaman kerran meressä kastuin ennen kuin opin mihin pystyi hyppäämään. Kesäaurinko kuivatti harjoittelijan vaatteet, ja konkarit saivat taas päivän naurut.

Kronvikin saha ja satama vuonna 1978. Keskellä kuvaa näkyvät puurekat ja niiden vieressä mittakoppi. Lautat ovat valmiina hinattavaksi Raumalle.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Olen harrastanut kenneltoimintaa rekikoirilla ja kasvattanut siperianhuskeja vuodesta 1992. Kilpailen ja käyn kokeissa koirieni kanssa. Toimin Suomen Kennelliiton FCI:n edustajana kansainvälisissä rekikoiraseminaareissa ja ylituomarina rekikoirien kilpailu- ja käyttökokeissa. Täältä voit lukea lisää koiraharrastuksestani.

Toinen lapsuuden ajan harrastukseni, pöytätennis, palasi vapaa-aikaani kolmisen vuotta sitten. Lasken harrastuksikseni myös metsien hoidon ja klapien teon.

Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?

Kirvestä kannattaa metsässä käyttää.

Katso yhteystietoni ja ota yhteyttä!

 

mikael-bäckman-metsuriselfie_metsaasiakasvastaava-raivaus.jpg

Pohjoisen yksikön metsäasiakasvastaava Mikael Bäckman laskee metsänhoidon myös harrastuksekseen.

 

Lue lisää metsäasiakasvastaavien esittelyjä