UPMMetsä

Luontokato pysähtyy

01/08/2021 09:02:05

Vuosituhannen vaihteessa UPM:n omissa metsissä oli haapaa 440 000 kuutiota, ja nyt sitä on yli 750 000 kuutiota. Haavan määrä on siten kasvanut 20 vuodessa yli 70 %. Samassa ajassa leppien, pajujen ja jalojen lehtipuiden määrä on kasvanut yli 40 %. Koivun määrä on puolitoistakertaistunut ja UPM:n metsien puuston kokonaistilavuus kasvanut merkittävästi.

Lahopuun määrä oli yhtiön metsissä (noin 500 000 hehtaaria) viime vuosisadan päättyessä keskimäärin noin kolme kuutiota hehtaaria kohden, ja määrä on nyt lähellä kuutta kuutiota. Yli 100-vuotiaiden metsien osuus kokonaispinta-alasta on ollut koko ajan noin kahdeksan prosenttia. UPM:n metsien suojelukohteet käsittävät yli 37 000 kohdetta, ja eriasteisen käytönrajoituksen piirissä yhtiön maa-alasta on noin viidennes. Yli 20 elinympäristötyyppiä on kattavan suojelun piirissä. Suojelukohteet ovat pääsääntöisesti olleet aiemmin talouskäytössä. Niiden luontoarvojen odotetaankin paranevan mm. puuston ikääntyessä ja lahopuuston lisääntyessä.

UPM:n metsien monimuotoisuuden kehitystä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on selvitetty Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien laskelmien perusteella. LUKE käytti selvityksessään valtakunnan metsien inventointitietoja (VMI) yhtiön maiden osalta ja valitsi käytettävissä olevista indikaattoreista parhaiten biodiversiteetin tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita.

UPM on toteuttanut omaa yhtiökohtaista monimuotoisuuden toimenpideohjelmaa vuodesta 1998 lähtien. Se on koostunut metsien käsittelyn yhteydessä toteutettavista biodiversiteettitoimista, suojelukohteista ja yhteistyöhankkeista sidosryhmien kanssa. Biodiversiteettiohjelman taustalla ovat vaikuttaneet metsäsertifiointi, ensin PEFC (PEFC/02-21-17) vuonna 1999 ja FSC® (FSC c105876) vuonna 2011, sekä lainsäädäntöön liittyvät merkittävät muutokset. Keskeisiä lakimuutoksia ovat olleet EU:n Natura-verkosto, luonnonsuojelulain uudistus ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteen lisääminen metsälakiin vuonna 1997.

UPM on asettanut tavoitteekseen luontokadon pysäyttämisen ja kehityksen suunnan kääntämisen. Tavoite koskee yhtiön omia metsiä Suomessa, ja se on yksi konsernin 2030 vastuullisuustavoitteista. UPM näkee, että biodiversiteetin kehityssuunta voidaan muuttaa samalla, kun huolehditaan tehokkaasta ja laadukkaasta puuntuotannosta. Keskeisimpiä muutoksen mahdollistamia tekijöitä ovat puulajisuhteiden monipuolistaminen, lahopuun lisääminen ja ekologisin perustein kohdennetut suojelupäätökset. Tietyt lajiston kannalta keskeiset elinympäristöt, kuten harjut, paloympäristöt ja lehdot kaipaavat omat, aktiiviset toimenpiteensä.

UPM:n biodiversiteettitoimia kehitetään jatkuvasti. Tutkimusyhteistyötä jatketaan mm. LUKE:n kanssa. Useat kehitystarpeet ovat kansallisesti yhteisiä niin käytännön toiminnan kuin seurannan kehittämisen kannalta. Luontokadon pysäyttäminen on tunnistettu kaikille yhteiseksi asiaksi. Metsien osalta se vaatii esimerkiksi valtakunnallista ohjausta lehtolajiston turvaamiseksi ja ansiokas VMI kaipaa päivityksiä vastaamaan 2020-luvun tarpeita.

Positiiviset muutokset puulajisuhteissa ja lahopuussa ilmentyvät nyt väistämättä lajistollisena vasteena. Tarvitaan lajistoinventointeja ja lajistomuutoksia selvittävien tutkijoiden osallistumista myös metsäkeskusteluun. On keskeistä tiedeperusteisesti hahmottaa, millaisin toimin eri muutoksia on mahdollista saavuttaa esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä.

Luontokadon pysäyttäminen on edessä olevan kestävyysmurroksen keskiössä. Keskustelu ilmastosta kaipaa kipeästi havahtumista keinoihin sopeutua muuttuvaan ilmastoon Suomessa. Tällöin puhumme paljolti yhtä aikaa luontomme tilasta. Hyvinvoiva luonto tuleekin nähdä kaikille yhteisenä taloudellista turvaa tuovana biotalousvakuutuksena. Tällöin sijoitetun pääoman kohdentaminen ja kuluttajien valinnat ohjaavat nykyistä luontevammin kestäviin luontoratkaisuihin. Lisää talousvoimaa muutokseen tullaan saamaan kehittyvistä markkinamekanismeista, kun 1990-luvulla syntyneet järjestelmät kuoriutuvat lastentaudeistaan versioihinsa 2.0.

Lisää UPM:n biodiversiteettiohjelmasta 
Monimuotoisuusindikaattorien kehitys VMI-tuloksissa