UPMMetsä

Tuhkalannoituksen Kemera-tuki laajentunut

02/24/2021 09:39:39

Valtioneuvosto hyväksyi 2.4.2020 asetuksen, joka mahdollistaa sen, että metsien tuhkalannoitukseen voidaan myöntää tukea entistä useammille hankkeille.

Metsien tuhkalannoituksen tuki laajenee, valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen Maa- ja metsätalousministeriö  2.4.2020 14.29

Miksi kestävän metsätalouden rahoituslain (eli Kemera) tukea laajennettiin ja tuhkalannoitukseen halutaan näin voimakkaasti kannustaa? Vuosi sitten helmikuussa hallitus linjasi, että maankäyttösektorin hiilinielua halutaan kasvattaa erityisesti metsien kasvua lisäämällä. Yhdeksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseksi hallitus linjasi tuhkalannoituksen edistämisen.

Tuhkalannoitukselle varatun tukimäärän arvioidaan kolminkertaistuvan

Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille, reheville ojitetuille soille tai turvemaapeltojen metsityskohteille, joilla on fosforin, kaliumin ja hivenaineiden puutoksia. Tuhkalannoituksesta on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan siten edistää myös metsätalouden vesiensuojelua. Uudella määrittelyllä terveyslannoitusten tukimäärän arvioidaan kolminkertaistuvan, eli kasvavan nykyisestä n. 11 000 hehtaarista n. 30 000 hehtaariin ja määrärahan käyttövaraus nousee nykyisestä 1,24 milj. eurosta 4 milj. euroon.

Asetus yksinkertaistaa tuhkalannoituksen Kemera-tuen hakua, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta neulasanalyysillä. Turvemaametsän kasvupaikkatyyppi, eli vähintään puolukkaturvekangasta vastaava ravinteisuustaso riittää jatkossa sen arvioimiseen, että tuhkalannoituksella voidaan parantaa maaperän ravinteiden epätasapainosta johtuvaa puuston kasvua ja että kohde on Kemera-lain nojalla rahoituskelpoinen. Tuhkalannoitukseen parhaiten sopivia kohteita ovat runsastyppiset ojitetut suometsät, joiden turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm ja puuston kasvua rajoittavat fosforin ja kaliumin puute. Tällaisia kohteita ovat tyypillisesti paksuturpeiset kasvupaikkaluokaltaan II-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Metsäammattilainen voi arvioida kasvupaikkatyypin ja tukiehtojen täyttymisen kohteella. Terveyslannoituksen Kemera-tuen ehdot eivät muutu boorilannoituksen osalta.

Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillitsevät näin osaltaan ilmastonmuutosta. Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä vaikutus voi olla 2-6 m3/ha vuodessa ja näkyä suometsissä jopa 30 vuoden ajan. Tuhkan käyttö lannoitteena edistää myös kiertotaloutta ja vähentää kaatopaikalle päätyvän tuhkan määrää, kun metsän lannoitukseen kelpaava tuhka hyödynnetään lannoitteena. Tuhkan metsiin levitys on mahdollista ympäri vuoden sekä lentolevityksenä että maalevityksenä. UPM haluaa edistää ilmastonmuutosta torjuvia toimenpiteitä, tekee tuhkalannoituksia omissa metsissään ja suosittelee tuhkalannoituksia myös asiakkailleen.

Heli Viiri

Katso video tuhkalannoituksen hyödyistä

Metsänhoidon ABC -videolla (kesto 3:29 min) UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri kertoo kattavasti tuhlannoituksesta.