Metsä

UPM kehittää metsäsertifiointia sidosryhmiensä kanssa

30.11.2017

Metsäsertifiointi on tärkeä osa UPM:n vastuullisuutta. UPM:n kaikki metsät ja puuviljelmät on sertifioitu joko FSC®:n tai PEFC:n tai näiden molempien järjestelmien mukaisesti. Myös puun toimitusketju on sertifioitu metsästä tehtaalle. Tämä koskee kaikkea yhtiön hankkimaa puuta. UPM pyrkii jatkuvasti lisäämään sertifioidun puun osuutta tuotteidensa raaka-aineena. Viime vuosina sertifioidun puun osuus oli 84 %. Tavoite vuodelle 2030 on 100 %, kun maailman metsistä on tällä hetkellä sertifioitu reilut 10 %.

UPM kehittää metsäsertifiointia sidosryhmiensä kanssa
UPM kehittää metsäsertifiointia sidosryhmiensä kanssa

Puu on UPM:n tärkein raaka-aine. Kansainvälisenä toimijana puuta hankitaan useista eri maista, tärkeimmät maat ovat Suomi ja Uruguay. Puuta tuotetaan kahdella eri tavalla. Suomessa kasvatetaan luontaisia, meille jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja: kuusia, mäntyjä ja koivuja. Nämä teollisuuden raaka-aineeksi tuotetut puut elävät osana niiden alkuperäistä metsäekosysteemiä. Siten varsinaista maankäytön muutosta ei tapahdu. Uudistetun metsän tilalle perustetaan aina uusi metsä. Uruguayssa teollisina puina käytetään Eucalyptus-suvun puulajeja. Nämä puuviljelmät on perustettu ruohomaille, jossa on laiduntanut karjaa. Vaikka kyseessä on kaksi toisistaan eroavaa tapaa tuottaa puuta, on niille maankäytön näkökulmasta asetettu yhtenevät tavoitteet. 

Metsien sertifiointi on työkalu, jolla hallitaan puuntuotannon vaikutuksia. Maakohtaisissa standardeissa on kirjattu hyvin yksityiskohtaisesti, miten metsänhoidon eri vaiheissa toimitaan. Tavoitteet ja velvoitteet liittyvät tehokkaaseen laadukkaan puun tuottamiseen, ilmastoon, vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisten ihmisten huomioon ottamiseen metsätalouden ratkaisuissa. Metsäsertifiointi on globaalisti tärkeä työkalu luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Kuluttajalle sertifikaatti viestii kestävyydestä ja vastuullisesta toiminnasta.

UPM on aktiivisesti kehittänyt metsäsertifiointia 1990-luvulta lähtien. Suomessa se on tarkoittanut uusia tavoitteita ja kokonaan uutta toimintatapaa. Lahopuun määrän lisääminen, sekametsien luomien, rakenteellisen vaihtelun monipuolistaminen ja arvokkaiden elinympäristöjen sekä lajien suojelu ovat keskeisiä metsäsertifioinnin ympäristötavoitteita. Toiminnan läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistamiskäytännöt ovat olleet sertifioinnissa yhä tärkeämmässä roolissa.

PEFC loi perustaa metsien sertifioinnille Suomessa 1990-luvulta lähtien. Ympäristöjärjestöjen suosima FSC tuli mukaan myöhemmin. Vuosien neuvottelujen jälkeen Suomeen syntyi kansallinen FSC-standardi ja UPM FSC-sertifioi omia metsiään 2011. Vuotta myöhemmin UPM alkoi tarjota FSC:tä (FSC C 109750) metsäpalveluna metsäasiakkailleen. UPM:n FSC-kokemus muista maista edesauttoi FSC:n käynnistämistä myös Suomessa.

Suomessa on maailman korkealuokkaisin ympäristötutkimuksen, metsävaratiedon ja ympäristötiedon taso. Tämä näkyy myös toiminnan yksityiskohtaisuutena käytännön operatiivisessa toiminnassa sertifioiduissa metsissä. Metsästandardin noudattamisen valvonta kuuluu riippumattomalle auditointiyritykselle. Auditointiyritys päättää, onko toimittu standardin vaatimusten mukaisesti.

UPM on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tämä koskee myös FSC-metsätaloutta. Keskeisiä sertifiointiin liittyviä koulutusaiheita ovat mm. arvokkaiden kohteiden suojelu ja rajauskäytännöt, uhanalaisten lajien huomioon ottaminen, vesien suojelun tarkoituksenmukaisuus, sekä sidosryhmien osallistamiskäytännöt.

Metsien monikäytön ja virkistysarvojen tunnistaminen sekä luonnonarvojen kasvava merkitys kuvaavat keskeisesti nykyistä toimintaympäristöä. Metsien sertifiointi pukee tätä muutosta standardimuotoon. UPM aikoo vastakin olla tässä kehityksessä mukana.

Näytä lisää