Metsä

UPM Yhteismetsään liittyminen  on sijoitus

4.3.2014

UPM Yhteismetsien tarina etenee. Meillä on nyt kahden vuoden aineisto, jonka pohjalta voimme laajentaa keskustelua osakashankinnasta metsäsijoittamiseen.

UPM Yhteismetsään liittyminen  on sijoitus

Pohjana tälle keskustelunavaukselle toimivat UPM Yhteismetsien sijoitustuotot vuosilta 2012 ja 2013, jotka olemme julkaisseet. Pidän tätä yhtenä merkkipaaluna: voimme tarjota metsätaloudesta tilatason taloudellisia tunnuslukuja, jotka perinteisten mottien ja hehtaarien lisäksi perustuvat liiketuloksiin.

Julkaisemalla UPM Yhteismetsistä taloudellista informaatiota haluamme palvella yhteismetsään liittymistä suunnittelevia metsänomistajia nykyistä paremmin. Tavoitteena on myös tukea yhteismetsäosuuksien likviditeettiä ja vaihdantaa. Kysymys on tiedonkulusta ja läpinäkyvyydestä eli sijoittajaviestinnästä. Se on paitsi yhteismetsän osakkaiden edun mukaista, myös polttoainetta yhteismetsämuotoiselle metsäsijoittamiselle. UPM Yhteismetsien sijoitustuotot ja laskentamenetelmien selosteet löydät sivustoltamme www.metsamaailma.fi

Vuoden 2011 lopussa perustetut neljä UPM Yhteismetsää harjoittavat kestävää metsätaloutta osakkaiden hyväksi ja laajenevat liittämällä niihin uusia metsäalueita osuuksia vastaan. Liittäessään oman metsätilansa yhteismetsään, metsänomistaja saa oman tilansa arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yhteismetsät jakavat ylijäämää osakkailleen vuosittain osuuksien suhteessa. Yhteismetsään metsätilansa liittävästä metsänomistajasta tulee siis sijoittaja, johon pätevät samat periaatteet kuin sijoitustoiminnassa yleensä – tavoitteena on lisätä sijoituksen tuottoa ja siten kulutusmahdollisuuksia.

Sijoitustuotto keskiöön kantohinnan ja mottien sijasta

Metsätaloudessa yksi käytetyimpiä kannattavuuden tunnuslukuja on metsään sitoutuneen pääoman tuotto, joka kuvaa pääomalle saatua vuotuista tuottoa prosentteina. Laskenta perustuu kirjanpitolain mukaiseen tuloslaskelman liiketulokseen, omaisuuden arvonmuutoksiin ja pääomaan.  Yhteismetsässä tuotto koostuu osatekijöistä, joita ovat tulot, kustannukset, pystypuuston nettokasvun arvo ja kantohintojen muutos. Näin saatu tuotto on suhteutettu metsän pääomaan, kaavamaiseen markkina-arvoon. Laskennan osatekijöistä tulot ja kustannukset saadaan tilikauden liiketulokseen sisältyvistä tuotoista ja kustannuksista. Liiketulos kertoo tuloksen varsinaisen liiketoiminnan kustannusten jälkeen, ennen rahoitustuottoja ja -kuluja sekä veroja.

Metsätalouden vuotuista kannattavuutta kuvaa hyvin sijoitustuottolaskelma, jossa on sivuutettu vuotuisista kantohintojen muutoksista johtuva koko puustopääoman arvon muutos. Tällöin tuottoon vaikuttavina osatekijöinä ovat tarkastelussa tulot, kustannukset ja pystypuuston nettokasvun arvo. Vuosittaisiin liiketuloksen sisältämiin tuloihin vaikuttaa paitsi myynnin arvo, myös se, miten hakkuiden toteutus jaksottuu eri tilikausien välillä. Siksi liiketulosta on hyvä tarkastella esimerkiksi parin kolmen vuoden keskiarvona. Puuston kasvu ja hakkuiden määrä heijastuvat suoraan pystypuuston nettokasvun arvoon, joka laskennan osatekijänä on plussalla, jos vuotuinen puuston nettokasvun arvo on hakkuita suurempi. Silloin tuottoa kertyy myös varastoon tulevia hakkuita varten. Vastaavasti kasvun arvo on miinusmerkkinen, jos hakkuut ylittävät puuston nettokasvun arvon, esimerkiksi silloin, kun on perusteltua hakata heikkokasvuisia uudistuskypsiä metsikkökuvioita, tai muuten markkinatilanteessa puuta, reippaaminkin.

Sijoitustuottolaskennan osatekijöistä vaikeaselkoisin on ehkä kantohintojen muutos. Koska laskennassa tarkastellaan tilikauden aikana tapahtuneesta kantohintojen muutoksesta johtuva koko pystypuuston arvon muutos, sen vuosittainen vaihtelu ja vaikutus tuottoon voi olla hyvin suuri. Vaikka yksikköhinnan €/m3 muutos olisi pieni, kertoimena koko pystypuuston määrä on käytännössä aina suuri. Tämä aiheuttaa helposti turbulenssia tuottokäyriin.

Keskustelemalla avoimesti yhteismetsien taloudellisista tuottoluvista haluaisin, että voisimme vaikuttaa yhteismetsäosuuksien vaihdannan – kysynnän ja tarjonnan – lisääntymiseen vapailla markkinoilla. Silloin kannattavuuslaskelmissa olisi perusteltua tarkastella myös kantohintojen muutosten aiheuttamia pääoman arvon muutoksia.

Metsätilan liittämistä UPM Yhteismetsään voi siis hyvin pitää perinteisen metsänomistamisen jalostamisena metsäsijoittamiseksi, jossa metsäammattilaiset hoitavat metsävarallisuutta osakkaiden puolesta.  Yhteismetsään liittymistä suunnitellessa metsänomistaja etsii vastauksia moniin kysymyksiin: mikä on oman metsätilani arvo, minkälaista tuottoa ja tulovirtaa metsästä odotan, haluanko itse tehdä metsänhoitotöitä, miten puuston tuottokunto optimoidaan, onko minulla aikaa ja osaamista seurata markkinoita, annanko metsäammattilaisten hoitaa metsiä ja mitkä ovat metsätalouden harjoittamisen riskit? Monilla metsänomistajilla kysymys sijoitushorisontin pituudesta ulottuu jo sukupolvenvaihdokseen asti – millaisen metsän perilliseni haluavat?

Uskon, että avoin viestintä taloudellisten tunnuslukujen pohjalta ja sen edelleen kehittäminen antavat sekä yhteismetsän osakkaille että siihen liittymistä suunnittelevalle metsänomistajalle vastauksia moniin kysymyksiin!

 

Lue lisää UPM Yhteismetsä palvelustamme

Näytä lisää