UPMMetsä

Aleksi viettää vapaa-aikaansa läheisten ja liikunnan parissa

09/05/2021 07:26:00

Metsäasiakasvastaava Aleksi Lonka kehottaa metsänomistajia kiinnittämään katseensa puiden latvuksiin ja tekemään harvennukset mieluummin etuajassa kuin liian myöhään. Aleksi auttaa metsänhoidossa ja puukaupassa Haminassa, Kannusjärvellä, Haapalassa, Enäjärvellä, Kelkalla, Saaramaalla ja Saareksilla. Lue esittely!

Kuka olet?

Olen Aleksi Lonka. Kotoisin maatilalta Iitistä, ja nykyisin asun Kouvolassa tyttöystäväni kanssa.

Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?

Opiskelin Mikkelissä, josta valmistuin metsätalousinsinööriksi. Aiempaa metsäalan työkokemusta löytyy Metsäkeskuksesta avoimen metsävaratiedon päivittämisen parista sekä UPM Kymin puutavaran vastaanotosta. Olen ollut opintojen aikana myös oston harjoittelijana metsäasiakasvastaavien tuuraajana UPM:llä. Siitä sainkin kipinän hakeutua tähän nykyiseen työtehtävääni, sillä viihdyin hyvin ja pidin jo silloin työtehtävistäni sekä niiden mukanaan tuomista haasteista ja asiakaskontakteista. Toimialueeseeni kuuluu Hamina (Itäinen ja pohjoinen), Kannusjärvi, Haapala, Enäjärvi, Kelkka, Saaramaa ja Saares.

Mitä metsä sinulle merkitsee?

Olen varttunut metsän kupeessa, ja etenkin pienenä leikin paljon metsässä. Vähän isompana sitten olen ollut monena talvena isäni kanssa tekemässä hankintapuita. Metsänhoitotöiden jälkeen pääsee konkreettisesti näkemään kättensä jäljen.

Nyt metsäammattilaisena katson metsää hiukan eri kantilta kuin nuorempana, mutta metsän merkitys virkistyspaikkana, luonnonantimien tarjoajana ja taloudellisen hyvinvoinnin tuojana on kasvanut silmissäni.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillistä työpäivää ei ole, sillä jokainen päivä on erilainen, ja joskus käy niin, että rauhalliseksi toimistopäiväksi kaavailemani päivä muuttuu kiireiseksi maastopäiväksi. Pääpiirteissään päiväni kuitenkin koostuvat asiakastapaamisista, yhteydenottoihin vastaamisista sekä puukauppojen, metsänhoitotöiden ja korjuun suunnittelusta. Nykyisin yleistyneet digitaaliset työkalut mahdollistavat monien asioiden hoitamisen sähköisesti, mutta tapaan asiakkaita mielelläni silti kasvotusten. 

Onko sinulla itselläsi metsää?

Ei ole omaa metsää, mutta perheen omistuksessa on Iitissä ja Kouvolassa metsiä, joita yhdessä vanhempiemme kanssa hoidamme.

Metsiä hoidetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti, eli päätehakkuut, harvennukset ja taimikonhoidot tehdään ajallaan, ja metsien terveydentilaa seurataan aktiivisesti. Mahdollisiin metsätuhoihin reagoidaan heti.

Mikä on mottosi?

Asioilla on tapana järjestyä.

Mikä on paras muisto metsästä?

Paras metsämuisto on eräältä syksyltä lukion jälkeen, kun olin tekemässä kuusikon varhaisperkausta, ja siinä metsässä raivaussahan varressa tein päätöksen metsäalalle hakeutumisesta, enkä ole katunut päivääkään.

Mitä teet vapaa-ajallasi?  

Vapaa-ajallani vietän paljon aikaa läheisteni kanssa. Harrastan kaikenlaista liikuntaa eri muodoissaan aina vuodenaikojen mukaan. Lisäksi soitan rumpuja silloin tällöin ja olen innokas kotikokki. Aikeissa on taas aloittaa pitkäksi aikaa tauolle jäänyt enduroharrastus.

Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?

Katse latvuksiin. Harvennusmallit ovat hyvä keino harvennustarpeen määrittämiseen, mutta ne eivät aina kerro kaikkea. Etenkin nuoren metsän ensiharvennustarpeen saa varmimmin selville, kun tutkii elävän latvuksen osuutta. Männyllä elävää latvusta pitäisi olla noin 40 % puun kokonaispituudesta, koivulla 50 % ja kuusella vastaavasti 60 %. Harvennukset kannattaa tehdä mieluummin etuajassa kuin liian myöhään. Puuston elpymisessä menee paljon aikaa, jos latvat ovat jo ehtineet riukuuntua ja supistua.