Artikkeli | 07/03/2019 05:17:37

Carinata-viljelmät sitovat ilmakehän hiilidioksidia

Ilmastonmuutosta hillitään päästöleikkauksilla ja sitomalla ilmakehän hiilidioksidia kasveihin ja maaperään. UPM selvittää parhaillaan, kuinka merkittävä hiilivarasto syntyy Uruguayssa uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineeksi kasvatettavilta carinata-viljelyksiltä.

Ilmakehän hiilioksidin sitominen viljelysmaiden kasveihin ja maaperään on tehokas keino ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC painottaa vuonna 2018 julkaisemassaan raportissa metsien hiilinielujen sekä maaperän sitoman hiilen merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsijänä.

”Carinatan viljely Uruguayssa on hyvä konsepti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta se on hyödyllistä myös paikallisten maanviljelijöiden ja UPM:n liiketoimintojen kannalta”, kuvailee kestävyysasioista vastaava päällikkö Liisa Ranta UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnasta.

Carinata on erityisesti kestävää biopolttoaineiden tuotantoa varten kehitetty öljykasvi. Siementen öljy käytetään uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineena ja loput siemenestä eläinrehuna. Jäljelle jäävä kasvin biomassa jätetään maaperään, jolloin maaperän hiilipitoisuus lisääntyy.

”Ensinnäkin saamme viljelyksiltä erinomaista raaka-ainetta biopolttoaineiden tuotantoon. Lisäksi viljelysten kasveilla ja maaperällä on merkittävä potentiaali sitoa ilmakehän hiilidioksidia, minkä ansiosta uusiutuvien polttoaineiden hiilijalanjälki pienenee entisestään. Myös paikalliset hyötyvät, sillä viljelijät saavat kiertoviljelyyn soveltuvasta kasvista lisätuloja.”

Maaperä sitoo hiiltä

Ranska ehdotti Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015, että valtiot kasvattaisivat viljelymaidensa hiilivarastoa neljällä promillella vuosittain, mikä riittäisi puolittamaan ihmisten toimien aiheuttaman hiilidioksidimäärän lisääntymisen.

Nyt eri puolilla maailmaa on meneillään useita hankkeita, joissa selvitetään ja kehitetään uusia menetelmiä parantaa maaperän kykyä sitoa hiiltä. Tämä tapahtuu tyypillisesti vähentämällä maanmuokkausta ja lisäämällä maaperän eloperäistä ainesta. Myös monipuolinen viljelykierto on hiilivaraston kehittymisen kannalta tärkeää.

UPM tekee vastaavanlaista, useita vuosia kestävää tutkimustyötä carinata-viljelmillään Uruguayssa.

”Teemme parhaillaan yhteistyökumppaneidemme kanssa matemaattista mallinnusta hiilinieluvaikutuksen laskemiseksi. Maaperästä mitataan muun muassa hiilen kertymistä ja biomassaa. Jo pieni lisäys maaperän hiilivarastoon on tehokas menetelmä vähentää ilmakehän hiilidioksidia”, Ranta kertoo.

Kylmää hyvin kestävä carinata soveltuu erinomaisesti kiertoviljelyyn Etelä-Amerikan talviolosuhteissa. Kasvi tuottaa huomattavia määriä biomassaa, ja suoraan alas maahan kasvava vahva juuristo on hyväksi maaperälle auttaen estämään eroosiota ja parantamaan maaperän kasvuolosuhteita.

”Aiemmin viljelijät kylvivät pääasiassa maaperän rapautumista estäviä ruohokasveja, mutta carinatan ansiosta maa-alueet tulevat tuottavaan käyttöön myös varsinaisen satokauden ulkopuolella, ja sato tuo heille lisätuloja”, Ranta kertoo.

Kestävän kehityksen mukainen raaka-aine

Viljely on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. ”Olemme saaneet viljelmille RSB-sertifikaatin (Roundtable on Sustainable Biomaterials), joka osoittaa viljelyn olevan kansallisten ja kansainvälisten normien mukaista”, Ranta vahvistaa.

RSB on yksi Euroopan komission hyväksymistä vapaaehtoisista järjestelmistä, joilla voidaan osoittaa, että raaka-aine täyttää EU:n uusiutuvalle energialle asettamat kestävyyskriteerit.

”Sertifikaatin kestävyyskriteerit takaavat muun muassa raaka-aineen kasvihuonekaasupäästövähenemän, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä sosiaalisen ja ympäristövastuun koko tuotantoketjun osalta. Sertifikaatin ansiosta carinataa voidaan tuoda myös Eurooppaan biopolttoaineiden raaka-aineeksi”, hän lisää.

Viime vuonna carinatan viljelyala Uruguayssa oli alle 10 000 hehtaaria. Tuotantopinta-alaa on tarkoitus kasvattaa vuosittain yhteistyössä paikallisten sopimusviljelijöiden kanssa.

 

Teksti: Saara Töyssy
Kuva: Andrés Bartet; Haastateltavat